Vesikirje toukokuu 2025
Tähtäimessä uudet työkalut vesitutkimuksen datan käsittelyyn
Uudet työkalut avaavat ovia avoimeen ja toistettavaan vesitutkimukseen. Aineistojen määrä vesitutkimuksessa kasvaa vauhdilla, mutta miten varmistetaan, että tieto myös löytyy ja sitä osataan käyttää? AquaINFRA-hankkeessa rakennetaan uudenlaisia työkaluja, jotka helpottavat datan hakua, yhdistämistä ja analysointia. DIWA-lippulaivassa kehitetään vesivarojen digitaalisia kaksosia ja niihin perustuvia palveluja helpottamaan esimerkiksi päätöksentekoa ja vesienhallintaa. Toukokuussa molempien projektien tutkijat kokoontuivat Oulun yliopistolle testaamaan yhdessä kehitteillä olevia palveluja.
Veteen liittyvän tiedon määrä kasvaa
Digitaaliset ratkaisut ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat mullistaneet vesien seurannan. Yksittäisistä kenttämittauksista on siirrytty aikaan, jossa satelliitit ja anturit tuottavat jatkuvasti havaintoja veden laadusta ja määrästä. Tiedon määrä on suuri, ja ilman toimivia työkaluja tieto ei ole automaattisesti löydettävissä, saavutettavissa tai hyödynnettävissä.
AquaINFRA-hankkeessa kehitetään tietojärjestelmää, jonka avulla tutkijat voivat hakea, yhdistää ja analysoida vesiin ja vesivaroihin liittyvää aineistoa eri lähteistä. Kehitystyössä noudatetaan niin sanottuja FAIR-periaatteita (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable).
FAIR-periaatteen mukaan aineistojen tulee olla löydettäviä, saavutettavia, yhteentoimivia ja uudelleenkäytettäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aineistot ovat koneluettavassa muodossa, niillä on selkeät metatiedot ja että niitä voidaan yhdistää muihin tietoihin. AquaINFRAn löydökset tulevat olemaan tärkeässä roolissa myös DIWA-lippulaivan digitaalisten kaksosten kehitystyössä.
Uusia työkaluja testattiin Oulussa
Toukokuussa AquaINFRA-hankkeen tutkijat ja asiantuntijat kokoontuivat Oulun yliopistolle kolmipäiväiseen tapaamiseen (13.–15.5.2025.). Tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä työkaluja, erityisesti Data Discovery and Access Service (DDAS) -palvelua ja sen yhteyteen rakennettua Virtual Research Environment (VRE) -alustaa, jossa tutkijat voivat luoda ja ajaa omia analyysejaan pilvessä.
Tapaaminen huipentui työpajaan, jossa parikymmentä tutkijaa ja väitöskirjatutkijaa pääsi kokeilemaan työkaluja käytännössä. He testasivat, kuinka aineistoja voi hakea, yhdistellä ja analysoida VRE-alustan kautta. Harjoituksessa esimerkiksi Eurostatin sosioekonomista tilastotietoa yhdistettiin valuma-aluetason ympäristötietoihin.
Eurostat on Euroopan unionin tilastovirasto, joka tuottaa vertailukelpoista tilastotietoa EU-maista ja alueista. Yksi haaste tutkijoille on, että monia aineistoja kerätään hallinnollisilla rajoilla (kunnat, maat), vaikka vesienhallintaa tulisi tehdä valuma-alueittain. VRE-alustan avulla uudelleenjäsentely on mahdollista ja siitä toteutettua työprosessia on tehokasta toistaa eri alueille ja aineistoille.
Ratkaisut mahdollistavat uudenlaista vesitutkimusta. Esimerkiksi Oulunjoen valuma-alueen ravinnekuormitusta ei tarvitse enää tarkastella erillään, vaan sitä voidaan verrata muiden eurooppalaisten jokien vastaaviin tietoihin, kunhan dataa on saatavilla ja se on yhteensopivaa.
Työpajan tunnelma oli innostunut ja avoin. Uudet työkalut herättivät kiinnostusta, ja osallistujat näkivät niissä suuren potentiaalin helpottaa tutkimusta ja parantaa sen toistettavuutta. Tulevaisuudessa voidaan jopa kuvitella, että tieteellisten artikkelien taustalla oleva aineisto julkaistaisiin avoimella pilvialustalla – lisäten tieteen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.
Lisätietoa
Kehittämispäällikkö Anna-Kaisa Ronkanen, Suomen ympäristökeskus (Syke), anna-kaisa.ronkanen@syke.fi
AquaINFRA hanke:
Restoring our oceans, seas, coastal and inland waters AquaINFRA (aquainfra.eu)
Syken hankesivu: Infrastructure for Marine and Inland Water Research (AquaINFRA)(syke.fi)
Kuvateksti: Professori Henning Sten Hanssen Aalborgin yliopistosta esittelee AquaINFRA-hanketta Digitaaliset vedet -lippulaivan tutkijoille. Kuva: Anna-Kaisa Ronkanen.
