Vesikirje toukokuu 2025

Source To Sea -lyhytelokuva kertoo suomalaisen vesitutkimuksen tarinan jokien yläjuoksulta Suomenlahden rannikoille

Uusi lyhytelokuva kuvaa suomalaisia vesialan tutkijoita kenttätöissä eri puolilla Suomea, ja se kertoo heidän tarinansa: mikä vesitutkimuksessa, virtaavassa vedessä ja rannikkovesissä kiehtoo, ja mikä ajaa tutkijoita selvittämään veden, lumen ja sedimenttien liikkeitä?

Kymmenen minuuttia kestävän elokuvan voi katsoa verkossa: Source To Sea (YouTube)

Elokuva on esitetty APECS Polar Film Festival -tapahtumassa maaliskuussa 2025, sekä European Geosciences Unionin EGU25 -konferenssissa Wienissä toukokuun alussa.

Elokuvan ovat tehneet tutkimuskoordinaattori Annukka Pekkarinen sekä yliopistotutkija Ville Kankare Turun yliopistosta. Elokuvassa esiintyy vesistöjen tutkijoita mm. Turun yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesitutkijoita kuvattiin ja haastateltiin kolmen vuoden aikana heidän toteuttaessaan kolmea vesitutkimuksen projektia: Euroopan Unionin NextGenerationEU rahoittamat HYDRO-RI Platform ja Green-Digi-Basin kehittivät suomalaista vesitutkimusinfrastruktuuria sekä valuma-alueen digitaalisen kaksosen konseptia. Tämä työ jatkuu nyt Suomen Akatemian Digitaaliset Vedet -lippulaivassa.

Havaintoja ja menetelmäkehitystä Pulmankijoella

Tavoitimme elokuvassa haastatellun Aalto-yliopiston apulaisprofessori Eliisa Lotsarin, joka kertoi juuri palanneensa Pulmankijoelta. Jäät olivat lähteneet vain viisi päivää ennen kenttätöiden alkua ja jäälauttoja ajelehti vielä joessa.

“Juuri nämä ajankohdat ovat haastavimpia datan keräämisen kannalta. Siksi kehitämme parhaillaan etähavaintomenetelmiä, eli RGB- sekä lämpökamerajärjestelmiä, sekä niiden videoaineistojen pohjalta tehtäviä analyysimenetelmiä pintavirtausten sekä pohjasedimenttien liikkeiden seuraamiseen. Tavoitteena on selvittää, mitkä menetelmät ovat luotettavimpia, jotta virtausmittaukset voidaan automatisoida. Lämpökameravideot mahdollistavat virtaustietojen keräämisen myös pimeinä vuorokauden aikoina”, Lotsari kertoo.

Kamerajärjestelmiä (paikallaan olevia, jatkuvatoimisia ja liikuteltavia) testataan tällä hetkellä kolmella DIWA-tutkimusalueella: Vantaanjoella, Oulankajoella ja Pulmankijoella.