Uutiskirjeen etusivulle

Rantaimeytyminen on yleinen ilmiö pohjavedenottamoilla

Rantaimeytyminen eli pintaveden kulkeutuminen pohjavesimuodostumaan voi heikentää pohjaveden laatua, mikä tulisi ottaa huomioon vedenottamoilla. Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen voi lisätä rantaimeytymisen riskejä.

Noin 65 prosenttia talousvedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä, ja suurimmassa osassa maata vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveteen. Suurissa kaupungeissa käytetään myös tekopohjavettä tai pintavettä.

Pohjavesi ja pintavesi ovat vuorovaikutuksessa. Yleensä pohjavettä purkautuu pohjavesimuodostumasta lähellä oleviin pintavesiin, kun taas rantaimeytymisessä vettä suotautuu vesistöistä pohjavesimuodostumaan ja -ottamolle. Vettä imeytyy sekä normaalissa vesitilanteessa että tulvien, kuivuuden ja tehostetun vedenoton seurauksena. Ilmiötä voidaan hyödyntää suunnitellusti.

Rantava-hankkeessa kartoitettiin paikkatietoanalyyseillä pohjavedenottamoita, joilla rantaimeytyminen on todennäköistä.

Pintavesistä imeytyy orgaanista ainesta pohjaveteen

Pintaveden imeytymisellä pohjavesimuodostumaan voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Jos pintaveden laatu on hyvä, ilmiöllä on pelkästään myönteisiä vaikutuksia: se lisää pohjaveden määrää ja vähentää pohjavedenpinnan vaihtelua.

Toisaalta rantaimeytyminen voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä vedenkäsittelytarvetta ottamolla. Pohjavesimuodostumaan voi imeytyä vesistöstä orgaanista ainesta. Orgaanisen aineksen hajoaminen pohjavedessä johtaa hapen vähenemiseen, hiilidioksidin muodostumiseen sekä raudan ja mangaanin liukenemiseen. Myös pohjaveden lämpötila voi nousta rantaimeytymisen seurauksena.

Pintaveden aiheuttamat laatumuutokset tasoittuvat pohjavesimuodostumassa yleensä melko lyhyellä kulkeutumismatkalla.

Paikkatieto paljastaa rantaimeytymisen noin 200 vedenottamolla lähinnä Järvi-Suomessa

Rantava-hankkeessa tutkittiin paikkatietoaineistojen avulla rantaimeytymisen mahdollisuutta pohjavedenottamoilla. Yli 1700 pohjavedenottamosta noin 800 sijaitsee vesistön lähellä, ja rantaimeytyminen arvioitiin todennäköiseksi noin 200 ottamolla, erityisesti Järvi-Suomessa. Yleisin rantaimeytymislähde oli järvi, mutta myös joista, lammista ja merestä voi imeytyä vettä pohjavedenottamoille. Rantaimeytymisen määrä saattaa vaihdella eri vuodenaikoina.

Potentiaalisilla rantaimeytysottamoilla kannattaa varautua siihen, että ilmastonmuutoksen seurauksena pintaveden imeytymisessä pohjavesimuodostumaan tapahtuu muutoksia. Rantaimeytymistä voi selvittää isotooppitutkimuksilla sekä tehostetulla pohjaveden laadun ja korkeuden seurannalla. Rantaimeytymistä voidaan säädellä vähentämällä otettavia vesimääriä tai sijoittamalla kaivot kauemmaksi vesistöstä.

Suomen ympäristökeskuksen raportissa on yhteenveto pohjavedenottamoista, pohjavedenotosta sekä paikkatiedon perusteella tehty arvio vedenottamoiden rantaimeytymistä. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriö.

Kirjoittajat:

Erikoisuunnittelija Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi

Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Rantaimeytyminen pohjavedenottamoilla (RANTAVA) (syke.fi)

Pohjavedenottamot ja rantaimeytyminen: Valtakunnallinen yleistarkastelu

Artikkelikuva:

Jari Rintala