Uutiskirjeen etusivulle

Rajat ylittävää vedenlaadun seurantaa

Suomen ja Venäjän yhteisessä rajavesihankkeessa on laadittu kolmelle joelle näytteenottosuositukset ja selvitetty asukkaiden mielipiteitä lähijokensa tilasta.

Suomen ja Venäjän yhteisen SEVIRA-hankkeen tavoitteena on parantaa kolmen joen vesiensuojelua. Hanke kattaa Suomessa sijaitsevan Virojoen, Suomesta Venäjän puolelle ulottuvan Rakkolanjoen ja Venäjällä sijaitsevan Sestrajoen, entisen Rajajoen. SEVIRA-hankkeessa näille joille on laadittu näytteiden määrien ja näytteenoton ajoituksen suositukset.

Jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa valuma-alueella tehokkaasti kaikkein kuormittavimpiin kohteisiin, on tunnettava jokikuormituksen määrä ja sen vaihtelu. Vedenlaatutiedoissa on kuitenkin aukkoja, koska jokivesinäytteitä otetaan yleensä melko harvoin.

Sillä, oliko näytteitä otettu 20 tai vain 10 kertaa vuoden aikana, ei yllättäen ollut suurta vaikutusta ravinnemääräarvioihin. Harvallakin näytteenotolla voidaan saada kuormituksesta luotettava arvio, jos veden laatu ei suuresti vaihtele vuodenaikojen tai virtaaman muutosten mukaan. Valuntaa on kuitenkin tällöin syytä seurata jatkuvatoimisesti.

Monia Suomenlahteen laskevia jokivesiä ei monitoroida lainkaan. Sestrajoen vedenlaatua ei ollut aiemmin monitoroitu lainkaan, joten joen tilasta saatiin hankkeessa uutta tietoa.

Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa testattiin

Hankkeessa seurattiin myös jatkuvatoimisen vedenlaadun mittausaseman toimivuutta ja luotettavuutta. Automaattimittausten tuloksia verrattiin käsin otettuihin vesinäytteisiin. Tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko automaattimittausaseman mittaamasta sameudesta päätellä kiintoaineen ja kokonaisfosforin määrää.

Automaattimittauksen antama sameus korreloikin kohtuullisen hyvin kiintoaineksen kanssa, muttei niinkään kokonaisfosforin kanssa.

Jatkuvatoimisella mittauksella saadaan kattavia aikasarjoja, jos mittauksia tehdään esimerkiksi puolen tunnin välein. Niillä voidaan siten saada myös paljon sellaista tietoa, jota ei esimerkiksi kerran kuussa otettavalla näytteenotolla saada. Mittaukset vaativat kuitenkin säännöllistä laitteiden huoltoa maastossa.

Asukkaat arvioivat lähijokensa tilan paremmaksi kuin se oli

Alueiden asukkaille ja mökkiläisille tehtiin jokia koskevat kyselyt vuodenvaihteessa 2020–21.

Virojoella kysely lähetettiin 734 asukkaalle. Vastausprosentti oli lähes 45. Rakkolanjoen Suomen puoleisella osalla kysely lähetettiin 1009 asukkaalle, mutta vastausprosentti oli vain 21. Rakkolanjoen asukkaat tunsivat lähijokensa paljon huonommin kuin Virojoen asukkaat oman lähijokensa.

Joen ekologinen tilanne yllätti vastaajat sekä Virojoen että Rakkolanjoen alueella. Useimmat olivat olettaneet lähijoen tilan olevan parempi kuin mikä se todellisuudessa on.

Vesienhoidon tärkeimpinä tavoitteina vastaajat pitivät vedenlaadun parantamista, vaelluskalojen nousun tukemista ja kalakantojen hoitoa. Virojoella myös veden riittävyyden takaaminen koettiin hyvin tärkeäksi. Kysely antoi alueen asukkaille uutta tietoa lähivesien tilasta ja siitä, miten kansalaiset voivat itse osallistua vesien tilan seurantaan.

SEVIRA-hanke päättyy vuoden 2021 lopulla. Hankkeessa on lisäksi mallinnettu vesien kuormitusta SWAT-mallilla ja hyödynnetty satelliittidataa vedenlaadun arvioinnissa. Koulujen käyttöön on koottu lähivesiä esittelevä opetuspaketti ja yläkoululaisia on viety maastoretkille, joilla on tutkittu lähivesiä.

Kirjoittajat:

Näytteenotto: Maria Kämäri, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Automaattimittaukset: Jari Koskiaho, tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Asukaskyselyt: Sari Väisänen, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa:

Vedet ja ihmiset kohtaavat – opi, toimi ja vaikuta (SEVIRA)(syke.fi)