Uutiskirjeen etusivulle

Pintavesissä kiellettyjä torjunta-aineita

Rikkakasvien torjuntaan käytettyjä dinosebiä ja dinoterbiä on havaittu virtavesinäytteistä, vaikka niitä ei ole saanut käyttää meillä vuosikymmeniin. 

Suomessa dinosebiä on käytetty rikkakasvien torjunta-aineena ennen kuin se kiellettiin vuonna 1986. Silti sitä havaitaan edelleen säännöllisesti virtavesissä. Dinoterbiä ei ole koskaan hyväksytty Suomessa käytettäväksi kasvinsuojeluaineeksi.  

Dinosebin ja dinoterbin tai niiden asetaattimuotojen teollisuuskäyttöä ei kuitenkaan ole kielletty. Teollisuuskemikaalina dinosebistä käytetään lyhennettä DNBP. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi styreenin ja vinyylitolueenin valmistuksessa. 

Vesieliöille hyvin myrkyllisiä yhdisteitä

Dinosebi ja dinoterbi ovat myrkyllisiä, lisääntymiseen ja alkion kehitykseen vaikuttavia dinitrofenolijohdannaisia. Vesiympäristössä ne voivat aiheuttaa pitkäkestoista haittaa eliöstölle.  

Aineille ei ole Suomessa raja-arvoa tai ympäristönlaatunormia pintavesiin. Kanadassa dinosebille on arvioitu haitattomaksi pitoisuudeksi (PNEC, predicted no-effect concentration) 0,17 µg/l.  

Dinoterbin haitallisuudesta on vähemmän tietoa, mutta se on vielä dinosebiäkin myrkyllisempää kaloille ja selkärangattomille. Dinoterbille määritettiin PNEC-arvoksi 0,0034 µg/l, joka perustuu sen akuuttiin myrkyllisyyteen kaloille ja vähäisestä tiedon määrästä johtuvaan suureen arviointikertoimeen (katso SYKEra_8_2019.pdf  s. 57). 

Dinosebiä ja dinoterbiä havaittu useista virtavesistä

Torjunta-aineseurannassa käytetään monijäämäanalyysiä, jolla voidaan analysoida nykyisin yli 250 yhdisteen pitoisuudet. Dinosebi ja dinoterbi lisättiin analysoitavien aineiden listalle syksyllä 2016. Toistaiseksi niitä on analysoitu 493 virtavesinäytteestä. Dinosebiä on havaittu seitsemästä ja dinoterbiä kuudesta näytteestä. 

Kesällä 2021 dinosebin pitoisuus Aurajoessa ylitti hetkellisesti kanadalaisen PNEC-arvon (Kuva 1). Dinosebiä on havaittu myös kahdelta muulta paikalta vuonna 2021.   

Dinoterbiä havaittiin vuonna 2017 neljästä suuresta joesta: Kokemäenjoesta, Perhojoesta, Kemijoesta ja Tornionjoesta. Suurin havaittu pitoisuus oli noin kymmenkertainen ja määritysraja kolminkertainen PNEC-arvoon verrattuna.  Tämä tarkoittaa, että dinoterbillä on saattanut olla haitallisia ympäristövaikutuksia vesistössä. 

Lisäksi dinoterbiä on ollut Turun seudun talousvedessä vuosina 2017 ja 2019, mutta talousveden raja-arvo (0,1 µg/l) ei ole ylittynyt ja pitoisuuksia on havaittu vain yksittäisistä näytteistä. 

Havaintojen syy tulee selvittää

Syytä dinosebin ja dinoterbin jokivesiin päätymiseen ei tunneta, eikä siksi voida arvioida näytepaikkojen tai -aikojen edustavuutta suhteessa päästölähteeseen. Dinoterbin toteamispaikoilta ei ole otettu näytteitä vuoden 2017 kartoituksen jälkeen, mutta uutta kartoitusta suunnitellaan vuodelle 2023.  

 

Kirjoittajat:

Tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Ylitarkastaja Emma Nurmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Linkkejä:

Screening assessment dinoseb (Canada.ca) 

Haitalliset aineet Suomen vesissä (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019) => dinoterbistä s. 52–60 

Veden laatu (Turun Vesihuolto Oy) 

Torjunta-aineet (syke.fi) 

Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet (UUPRI) (syke.fi) 

Rekolainen, S., Erkoma, K., Korhonen, K. ja Huovinen, J. 1988. Eräiden maataloudessa yleisesti käytettyjen torjunta-aineiden esiintyminen vesistöissä ja huuhtoutuminen maatalousalueilta. Vesitalous 6/1988 s. 11–17.