Uutiskirjeen etusivulle

Kuivuneiden jokilaaksojen kartoitus auttaa tutkijoita ymmärtämään hyökytulvia

Joukko suomalaisia tutkijoita oli suorittanut hydrologisia kartoitusmittauksia Espanjan Valenciassa yli vuosikymmenen, kunnes 29. lokakuuta 2024 tapahtunut hyökytulva aiheutti kansallisen tragedian. Yli kaksisataa ihmistaä kuoli. Tutkijat peruivat syksyn kenttämittaukset ja päättivät palata alueelle myöhemmin antaakseen työrauhan pelastusviranomaisille ja jälleenrakennustöille.

Maaliskuussa 2025 Turun yliopiston professori Petteri Alho, yliopistotutkija Ville Kankare, ja tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta pakkasivat laserkeilaimet, virtaamamittarit ja muut tutkimuslaitteet jälleen autoon ja suuntasivat tutkimaan Rambla de la Viuda -jokilaaksoa. Perillä vastassa odotti viimeisimmän voimakkaan tulvapiikin jälkivirtaama.

Tutkimusprofessori Antero Kukko lähetti maaliskuussa tutkimusseurueen kuulumisia suoraan tutkimusalueelta, ja kertoi tunnelmista näin:

“Kun aloitimme ensimmäisiä mittauksia vuonna 2012, edellisestä isosta tulvasta oli kulunut pitkä aika. Viime syksyn rankkasateet, kuvat ja videot Ramblalta olivat voimakas kokemus. Tässä välillä on ollut harvakseltaan eriasteisia pienempiä tulvia. Niiden aiheuttamia muutoksia olemme kartoittaneet 2013, 2016 ja 2019, jolloin uoma on ollut aina kokonaan kuiva. Viime kevään UAV-lennot epäonnistuivat, mutta joitain osia keilasimme tuolloin käsikeilaimella.

Tällä kertaa oli ajatus, että pääsemme suoraan käsiksi ison tulvan seurauksiin (58 m3/s) kuivan uoman topografian kautta, mutta maaliskuu on ollut alueella sateinen, ja sen kuluessa on ollut kaksi voimakasta tulvapiikkiä (>43 m3/s ja 53 m3/s). Kun saavuimme tällä kertaa paikalle, joessa virtasi vettä vielä noin 6 m3/s. Mittauspäivien aikana virtaus hiljalleen laski poutasään seurauksena. Turkoosin sinisenä syvänteissä virtaava kirkas vesi toi uomaan ääntä ja eloa aiemman hiljaisuuden sijaan. Se toi tunnelmaan myös virkistävän elementin.

Tulvimisen seurauksena virtaus irrottaa ja kuljettaa mukanaan jokilaakson soraa ja hiekkaa. Se riipii mennessään myös kasvillisuutta, joka on juurtunut ja levinnyt jokiuomaan tulvattomina aikoina. Tulvimisen vaikutuksena syntyy uusia eroosiokanavia ja soradyynien muodostelmia. Nämä jäävät veden virtauksen vähentyessä näkyviin kertomaan tulvan vaiheista. Huipputulvan merkkejä on näkyvissä esimerkiksi kasvillisuuden sekaan kasautuneiden risuröykkiöiden korkeudesta.

Sinällään tulvatilanne ei vaikuta kenttätöiden turvallisuuteen, mutta virtaavan veden takia joka paikkaan ei pääse kuivin jaloin. Onneksi vesi ei kuitenkaan ollut enää kovin syvää, joten aina löytyi paikka, josta kahlata yli. Huipputulvan aikana ei toki mittauksia kannata tehdä voimakkaan virtauksen takia, eikä pohjan muodot olisi näkyvissäkään.

Kuva: Ville Kankare Turun yliopistosta on mittaamassa jokilaaksoa. Kuva: Antero Kukko (Maanmittauslaitos)

Saimme laserkeilattua droonilla 8 km pituisen aiemman tutkimusalueen kokonaan. Sen lisäksi laajensimme aluetta noin 2 km pohjoiseen. Teimme myös reppu- ja käsikeilainmittauksia, joiden avulla täydennämme droonilaserin dataa, sekä vertaamme aineistoja keskenään uoman maastomallin muodostamisessa.

Vuosien 2019 ja 2025 aineistojen pohjalta on tarkoitus mallintaa uoman geometrian muutos, ja kehittää uudenlainen muutostulkintamenetelmä, sekä menetelmä pohjan pinnankarkeuden määrittämiseen. Tulvatapahtumat ovat positiivinen ilmiö silloin, kun tavoitteena on ymmärtää ja kyetä mallintamaan virtauksen vaikutus eroosioon ja sedimenttien kasautumiseen eli uoman topografian muutoksiin. Miksi viime vuosina on ollut useita isoja tulvia aiemman hiljaiselon jälkeen, on oma kysymyksensä.”

Teksti:
Antero Kukko, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Annukka Pekkarinen, tutkimuskoordinaattori, Turun yliopisto

Ylin kuva: Mikel Calle Navarro sekä Petteri Alho tarkkailemassa tulvan vaikutuksia. Kuva: Ville Kankare.

Lisätietoa

Professori Petteri Alho, Turun yliopisto, mipeal@utu.fi

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitos, harri.kaartinen@maanmittauslaitos.fi & Antero Kukko antero.kukko@maanmittauslaitos.fi

Linkkejä

Lue lisää tästä aiheesta Digitaaliset vedet -lippulaivan uutiskirjeestä:
Measuring a dried up river valley in Spain helps us understand the impact of flash floods (linkedin.com)

Digitaaliset vedet -lippulaivaprojekti: Securing water resources with digital twins – Digital Waters Flagship project