Uutiskirjeen etusivulle

Alueellinen viherkerroin on hyvä apu hulevesien hallinnassa

Kaupunkialueen suunnittelussa on usein haastavaa määritellä ja arvottaa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja eli luonnon tuottamia hyötyjä. Suunnittelun apuna käytetään usein viherkerrointa, joka kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.

Alueellinen viherkerroin sopii puolestaan kokonaisten kaupunginosien tarkasteluun. Se huomioi kaikki kasvipeitteiset alueet ja vesialueet, joilla on positiivinen vaikutus paikan ekosysteemeille ja ekosysteemipalveluille kuten hulevesien hallinnalle, pölytykselle ja ilman laadulle. Kyseessä on verrattain uusi menetelmä, jota on sovellettu Suomessa ja Ruotsissa muutamissa paikoissa.

ATeNAS-hankkeessa sovellettiin alueellista viherkerrointa Malmin täydennysrakentamisen eri skenaarioihin. Tavoitteena oli selvittää, miten alueellinen viherkerroin toimii kaupunkisuunnittelun varhaisen vaiheen työkaluna. Tutkimus tehtiin yhteistyössä suunnittelu- ja konsultointitoimisto WSP:n kanssa ja Helsingin kaupungin suunnittelijoiden avustuksella.

Viherkatoilla vehreyttä tiheään rakennetulle alueelle

Malmin täydennysrakentamiselle luotiin erilaisia skenaarioita, joissa varioitiin viheralueiden ja erityisesti hulevesien hallintaan tarkoitettujen luontopohjaisten ratkaisujen, kuten viherkattojen ja katujen biosuodatusaltaiden määrää ja laatua.

Luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten viherkatoilla, on merkittävä vaikutus alueelliseen viherkertoimeen Malmin kaltaisella tiheään rakennetulla alueella.

Alueellinen viherkerroin osoittaa konkreettisesti viherrakenteiden ja luontopohjaisten ratkaisuiden monitoiminallisuutta eli kykyä tuottaa samanaikaisesti monia eri ekosysteemipalveluita. Eri skenaarioita on helppo myös verrata toisiinsa kertoimen avulla.

Monipuoliset hulevesirakenteet viivyttävät valuntaa

Koska alueellinen viherkerroin on verrattain uusi menetelmä, sitä tukemaan tehtiin hulevesimallinnus SWMM-verkostomallilla. Mallinnuksella arvioitiin eri skenaarioiden sisältämien luontopohjaisten ratkaisujen vaikutusta valuntaan ja tulvimiseen. Samalla tuloksia verrattiin alueellisen viherkertoimen tuloksiin.

Hulevesimallinnuksen tulokset korreloivat alueellisen viherkertoimen arvojen kanssa erityisesti pienemmissä rankkasateissa. Samalla tulokset osoittivat, että skenaariossa, jossa oli monipuolisesti erilaisia hulevesirakenteita, niiden tasoittava vaikutus valuntapiikkiin oli suurempi kuin osiensa summa. Erilaisten hulevesirakenteiden yhdistelmät voivat siten viivyttää valuntaa enemmän kuin viherkatot tai biosuodatusaltaat yksinään.

 

Kirjoittaja:

Kehitysinsinööri Niklas Dahlberg, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

To Ally Technology, NAture and Society for integrated urban water management (ATeNAS) (syke.fi)

Alueellinen viherkerroin 2.0 – opas ekologisen kaupunkisuunnittelun tueksi (fiksukalasatama.fi)