Julkaistu: 17.6.2025
Uratarinoita vesialalta – osa 5
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat.
Kuka olet?
Pietu Pankkonen – diplomi-insinööri, isä, ja ohjelmistoyritys Scalgon markkinapäällikkö Suomessa ja Isossa-Britanniassa (ja entinen aurinkolasimalli, mainitsen aina tilaisuuden tullen). Viime vuodet elämä on kuljettanut perhettäni eri puolille Pohjoismaita, mutta pian palaamme takaisin kotimaahan.
Mikä veti sinut vesialalle?
Opiskeluaikoina heitin noppaa maaperä- ja vesistöalan välillä, joista jälkimmäiseen päädyin hieman sattuman, mutta enemmän ihmisten ansiosta. Silloinen tyttöystäväni – nykyinen vaimoni – houkutteli minut vesistöekologian syventävälle kurssille, jonka kerrassaan erinomainen professori onnistui tekemään aiheesta mielenkiintoisen.
Paikkatieto- ja CAD-ohjelmistot olivat jo pitkään kiinnostaneet minua, joten jatkoin vesitekniikan parissa Aalto-yliopistossa. Siellä sain yhdistettyä ekologian ja tekniikan eli taiteen ja tieteen. Molemmat yhä keskeinen osa työtäni.
Urapolkusi?
Ensimmäinen alan työ oli harjoittelijana ja ympäristöasiantuntijana WWF:llä, ja sitten konsulttina WSP:llä suunnittelemassa vesihuoltoa. Jostain syystä silloin suosin kolmekirjaimisia ja W-alkavia organisaatioita. Elävin muisto sieltä on työmatka Australiaan paikallistoimistoihin. Konsultilta avautui ovi rakennuttajatehtäviin ja hulevesiasiantuntijaksi kunnalle.
Myöhemmin Tanskassa asuessani eteeni tuli mahdollisuus siirtyä nykyiseen yritykseen Scalgolle, jonka ohjelmiston käyttäjä ja vannoutunut fani itsekin olin aiemmin. Nyt pääsen kehittämään sitä eteenpäin ja tukemaan muita alan asiantuntijoita heidän työssään vesienhallinnan parissa.
Mikä on parasta työssäsi?
On kiehtovaa nähdä, miten eri maissa ratkotaan samanlaisia ongelmia eri näkökulmista. Toki työssä näkyy monet muutkin asiat, joita arvostan: monipuolisuus, teknisyys ja mahdollisuus työskennellä kansainvälisessä ympäristössä.
Mutta ihmiset ovat kaikista parasta. Työskentelen kollegoiden ja asiakkaiden kanssa, joilla on aito halu kehittää vesialaa ja siihen liittyvää teknologiaa eteenpäin. Alalla on niin fiksuja ihmisiä, että todennäköisesti (ainakin) yksi meistä pelastaa maailman.
Uratarinat on koostettu osana Verkostot Vesille -hanketta. Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
