Kipsin levitys pelloille jatkuu, mutta viljelijän kannattaa sopia syksyn viimeisistä levityksistä nyt
Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin. KIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Kipsin levitys tulee painottumaan […]
Uratarinoita vesialalta – osa 12
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Niklas Niemi, 32-vuotias Turussa asuva Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori. Mikä veti sinut vesialalle ja millainen on […]
Vedenkorkeudet pääasiassa lähellä ajankohdan keskiarvoa Hämeen vesistöissä – sateet helpottavat paikoittaista kuivuutta
Paikoitellen vähäsateinen heinä–elokuu laski vesistöjen vedenkorkeuden lähelle normaalia juhannuksen runsaiden sateiden jälkeen. Viikonloppuna alkaneet sateet ovat varmistaneet, etteivät vesistöjen vedenkorkeudet laske tavanomaista alemmas. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet totutuissa lukemissa lähes koko Hämeessä – Kymijoen vesistöalueella vähäistä kuivuutta Heinä-elokuussa vesistöjen vedenkorkeudet laskivat kesälle tyypilliseen tapaan koko […]
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 2/5
Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Turun yliopisto. Saaristomeren tilan edistämistyö – Turun yliopiston näkökulma Saaristomeren tutkimus on pitkäjänteistä työtä ulottuen elinkeinojen toiminnasta meren pohjaan asti. Turun yliopiston tutkijat selvittävät tietoja muun muassa veden virtaamista, […]
Elokuussa vedenpinnat olivat matalalla Pohjois-Karjalassa
Kuukauden keskilämpötila oli elokuulle tyypillinen. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintavedet olivat kuun lopussa vielä lämpimiä. Niiden lämpötilat olivat noin puolitoista astetta keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Liperin mittauspisteellä keskilämpötila oli 15,0°C, eli 0,1 astetta elokuun keskilämpötilan alapuolella. Nurmeksen Valtimolla keskilämpötila oli 14,3°C eli 0,1 astetta aseman […]
LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukasta ja sen isäntäkaloista – Vastaathan kyselyyn!
Kuinka tärkeä osa kulttuuriperintöämme on raakku? Entä kuinka paljon uomakunnostukset saisivat maksaa yhteiskunnalle? EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Osallistu LIFE Revives -hankkeen kyselyyn koskien raakun ja sen isäntäkalojen merkityksestä ihmisille. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji, […]
Elokuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämpimät vedet, jokien ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)
Elokuu oli pohjalaismaakunnissa rannikkoa lukuun ottamatta melko vähäsateinen ja vesistöjen virtaamat ja vedenkorkeudet laskivat jonkin verran tavanomaista alemmalle tasolle. Vähäsateinen elokuu näkyy vesistöissä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät elokuussa pääosin keskimääräistä pienempinä. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama laski elokuun aikana vain noin 6 m3/s:iin ja Kyrönjoen mittausasemalla Skatilassa noin 8 m3/s:iin. Rannikolla sadetta saatiin tasaisemmin elokuun aikana […]
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon – osa 1/5
Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus tekee tutkimusta Saaristomeren tilan edistämiseksi Luonnonvarakeskuksessa tehdään Saaristomerta koskevaa tilastoseurantaa ja tutkimusta niin maalla kuin merelläkin yhteistyössä muiden tutkimus- ja viranomaistoimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Saaristomeren ekologiseen tilaan vaikuttavat […]
Uratarinoita vesialalta – osa 11
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Jukka Patronen, reilu viisikymppinen vesihuollon ammattilainen. Työskentelen tällä hetkellä Tonisco-yhtiöissä myyntijohtajana, jossa vastaan vesihuoltosektorin asiakassuhteista ja myynnin […]
Hämeen leväseurantapaikoilla levähavaintoja viime viikkoa enemmän
Heikkotuulinen sää on nostanut pintaan vanhenevaa sinilevää useilla seurantapaikoilla. Tällä viikolla havaittiin runsas leväesiintymä Asikkalassa Vesijärven Kalmarin uimarannalla ja Hämeenlinnassa Katumajärven Idänpään uimarannalla. Niiden lisäksi todettiin vähäinen esiintymä seitsemällä paikalla eri puolilla Hämettä. Tämä on enemmän kuin yhdelläkään aiemmalla viikolla kuluneena kesänä. Kanta-Hämeessä levää havaittiin vähän Hattulassa Vanajavedellä ja Tammelassa Pyhäjärvellä. Päijät-Hämeen vähäiset esiintymät tavattiin […]
Iitin Vesistövisio 2035 -työ on käynnistynyt – tarkoituksena parantaa alueen vesistöjen tilaa
Iitin kunta ja Hämeen ELY-keskus käynnistävät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Tuike Valmennus Oy:n kanssa vesistövision suunnittelun. Iitin kunta panostaa yhdessä Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön kanssa Iitin vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen. Vesistövisio 2035 -työssä tarkastellaan myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä, sillä alueen elinvoimaisuuden edistäminen on tärkeä osa vesistövisiotyötä. Paikallisten asukkaiden ja toimijoiden saaminen mukaan yhteistyöhön on […]
Alkusyksy tuonut mukanaan tutun ilmiön: sinilevää enemmän, Pirkanmaa
Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Ikaalisissa, Kangasalla, Kihniössä, Vesilahdella, Lempäälässä, Valkeakoskella, Sastamalassa, Pirkkalassa sekä Nokialla. Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty 13:sta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisviikkoina. Tämänhetkinen levämäärä on kuitenkin normaali verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon, sillä Pirkanmaalla elokuun loppu on perinteisesti levämäärältään runsain ajankohta. Syynä tähän ovat sinileville suotuisat lämpötilat sekä vesistöissä runsaasti saatavilla olevat […]
