Ennallistamista tarvitaan järvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvyttämiseksi
Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi. “Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua […]
Sateet nostavat vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä, mutta suuremmat vesistöt ovat vielä keskimääräistä alempana
Hämeen vesitilanne kehittyi hieman tavanomaista kuivemmaksi syys-lokakuun aikana. Viime viikolla alkaneet sateet ovat osuneet vaihtelevasti Hämeen alueelle ja nostaneet vain osaa vesistöistä. Sateiden täytyy vielä jatkua, jotta ne nostavat myös suurempien järvien vedenkorkeuksia. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä hieman tavanomaista alempana – Kymijoen […]
Uratarinoita vesialalta – osa 14
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Karri, työpäällikkö Maanrakennus Jalo Oy:stä. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle? Vesihuolto alkoi kiinnostaa minua ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä lukuvuonna. Vesihuollossa […]
Karvianjoen lähivaluma-aluetta on kartoitettu mallinnuksen keinoin Kankaanpäässä
LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta. Hanke järjestää yleisötilaisuuden 4.11.2025 klo 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa, jossa […]
Syyskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä pienempiä, ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)
Syyskuussa virtaamat vesistöissä olivat edelleen pääosin keskimääräistä pienempiä. Kuukauden alkupuolella todettiin korkeita ravinnepitoisuuksia useissa joissa. Kuukausi oli lämmin ja jonkin verran sinileväkukintoja havaittiin sekä järvillä että merialueilla. Pohjavedenpinnat kääntyivät noususuuntaan. Vesistöjen virtaamat edelleen keskimääräistä pienempiä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät myös syyskuussa pääosin keskimääräistä pienempinä, vaikka syyskuun alku olikin jo elokuuta sateisempi. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama […]
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa edelleen matalalla
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötila oli kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa sekä Liperin että Nurmeksen mittausasemilla keskimäärin 2,6°C pitkän ajanjakson keskiarvoon verrattuna lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa Höytiäisen Puntarikosken aluetta lukuun ottamatta keskimääräistä vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli […]
Pienruoppaus-verkkokurssi on avattu – tietoa urakoitsijoille ympäristöystävällisemmästä ruoppauksesta
Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hankkeen toimesta on avattu verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa pienruoppauksista. Kurssi on suunnattu erityisesti ruoppauksia toteuttaville urakoitsijoille, mutta se soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssilla käydään läpi ruoppauksen toteuttamisen vaiheet, lainsäädäntö, ympäristövaikutukset sekä keinot niiden vähentämiseksi. Sisältö pohjautuu hankkeessa aiemmin julkaistuun oppaaseen, joka kokoaa pienruoppaukseen liittyvän keskeisen tiedon yksiin kansiin. […]
Uratarinoita vesialalta – osa 13
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Päivi Rissanen, 51-vuotias diplomi-insinööri Kuopiosta. Työskentelen Kuopion kaupungilla vesihuoltoinsinöörinä. Toimin nykyään myös hulevesisuunnittelutiimin esihenkilönä. Olen vesihuoltopoolitoimikunnan jäsen […]
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 5/5,Turun AMK
Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Turun AMK:n tutkimusryhmä. Saaristomeren tilkkutäkki ja ympäristöhavainnoinnin merkitys Maankuoren muotojen vaihtelusta johtuva ympäristön pirstaleisuus on Saaristomeren ja sen valuma-alueen leimallisin piirre. Pinnan yllä tämä ilmenee kukkulaisena maastona sekä saarten, niemien […]
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 4/5, Suomen ympäristökeskus
Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Suomen ympäristökeskus (Syke). Suomen ympäristökeskus Syke koordinoi laajaa tutkimusta Saaristomeren kuormituksen lähteistä ja siitä, miten kuormitus vaikuttaa ekosysteemiin. Syke arvioi, kuinka paljon kuormitusta mereen kulkeutuu valuma-alueelta, miten kuormitus on vuosien […]
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 3/5, Åbo Akademi
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon. Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Åbo Akademi. Sivun pääkuva: Suojaisissa merenlahdissa ja laguuneissa viihtyvä punanäkinparta tarjoaa arvokkaita elinympäristöjä lukuisille eliöille pienimmistä pohjaeläimistä kaloihin ja vesilintuihin. Suojaisat näkinpartaisniityt on […]
Sinileväseurannan viimeisellä viikolla vain muutamia sinilevähavaintoja Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Syyskuun loppua kohden sinilevähavainnot harvenivat ja viimeisellä viikolla havaintoja tehtiin sisävesillä kahdelta ja merialueelta yhdeltä havaintopaikalta. Merialueilla sinilevää havaittiin vain hieman tällä viikolla (vko 39/2025) Paimionlahden Harvaluodon vakiohavaintopaikalla. Sisävesillä sinilevää havaittiin vähäisiä määriä Valkjärven Isoselän ja Salon Kirkkojärven Järvelän uimarannan havaintopaikoilla. Tänä vuonna keskimääräistä lämpimämpi sää lisäsi syyskuussa sinilevähavaintoja niin sisävesillä kuin merelläkin. Koko kesän osalta runsaimmat […]
