Hankkeilla vaikuttaviin vesistötekoihin
- Vesistösankari Jari Ilmonen,
MetsähallitusErikoissuunnittelija Jari Ilmonen tekee työtä pienvesien tutkimuksen ja suojelun parissa. Hän peräänkuuluttaa vesistökunnostusten vaikutusten ja vaikuttavuuden systemaattista seurantaa.
Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?
Kiinnostuin pienvesistä vesihyönteisten tutkimusmielessä 1990-luvun alkupuolella, ensin puroista ja hiukan myöhemmin lähteistä, joiden tietopohjan havaitsin etenkin selkärangattomien eläinten osalta täysin puutteelliseksi. Tästä lähti edelleen jatkuva kiinnostus lähteisiin ja lähteikköihin, joka johti alkuperäisen ”mitä lähteissä elää?” -kysymyksen jälkeen nopeasti siihen, miten ihmistoiminta on vaikuttanut lähteisiin ja voiko niitä kunnostaa. Pienvesien äärellä liikkuessa niiden valtavasti heikentynyt tila kävi nopeasti selväksi ja samalla myös ennallistamisen ja kunnostamisen tarve.
Mitä vesistötekoja olet tehnyt?
Olen toiminut lähinnä pienvesien ekologisen tutkimuksen sekä suojelun puolella, en juurikaan käytännön kunnostajana. Tutkimusaiheinani on ollut sekä pienvesiluontoa vahingoittavan että sitä ennallistavan toiminnan vaikutukset lajistoon. Luonnonsuojeluhallinnon puolella olen osallistunut pienvesien ja niiden lajiston uhanalaisuuden arviointiin sekä useiden ennallistamisoppaiden tekemiseen. Viimeisimpänä olen ollut vaikuttamassa Helmi -elinympäristöohjelman pienvesi- ja rantaluontoteeman sisältöön ja toimeenpanoon.
Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?
Merkittävin vesistötekoni liittyy varmasti muiden tekemisen mahdollistamiseen eli hankevalmisteluun. Näistä suurimmaksi voi nostaa FRESHABIT LIFE IP –hankkeen (2016-2022), joka 20 M€ budjetilla on aikansa suurin LIFE -luontohanke. Hankkeessa paitsi kunnostetaan konkreettisesti vesistöjä ja valuma-alueita eri puolilla maata, myös parannetaan yhteistyötä ja kehitetään malleja ja toimintatapoja vesistökunnostuksen vahvistamiseksi. Uskon, että hankkeella on elinkaartaan paljon pidempi vaikutus ja siksi näen sen omalta osaltani merkittävimmäksi vesistöteokseni.
Terveiset muille vesistökunnostajille
Hyvin suunniteltu vesistökunnostus parantaa heikentyneiden vesiluontotyyppiemme tilaa. Kunnostukselle on kuitenkin syytä asettaa selkeät tavoitteet ja seurata näiden tavoitteiden toteutumista vähintään toteutuksen teknisen onnistumisen tasolla. Myöskään kunnostustoimien vaikutusta lajistoon ei pidä unohtaa. Kunnostajien tekemän seurannan lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä vesistökunnostuksen vaikuttavuuden seurantaa, minkä pitäisi olla valtakunnallisesti koordinoitua ja rahoitettua.
