Uutiskirjeen etusivulle

Yhdessä kohti puhtaampia metsävesiä

Eurajoen vesistöalueen kunnat ovat lähteneet mukaan toteuttamaan erilaisia toimenpiteitä, joilla vähennetään metsätalouden vesistövaikutuksia. Vesienhallinnalla pyritään muun muassa pidättämään ravinteita ja kiintoainetta sekä parantamaan vesistöjen ekologista tilaa.

Metsätalouden vesienhallinnasta ja -suojelusta puhutaan paljon. Kuinka moni metsänomistaja on kuitenkaan tietoinen siitä, mitä edellä mainitut termit tarkoittavat, mistä metsätalouden vesistövaikutukset syntyvät ja miten niitä voidaan ehkäistä?

Metsätalouden vesistökuormituksesta suurin osa syntyy maata käsiteltäessä. Hakkuiden, maanmuokkauksen ja ojituksen seurauksena valumavesiin huuhtoutuu kiintoainetta, humusta ja ravinteita. Lisäksi suometsien kuivatus tehostaa turpeen hajoamista, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Metsätalouden vesienhallinnalla pyritään hidastamaan veden kulkua, pidättämään ravinteita ja kiintoainetta, vähentämään tulvia ja kuivuutta sekä parantamaan vesistöjen ekologista tilaa. Metsän käyttöä suunniteltaessa tulisikin aina huomioida toimenpiteiden vesistö- ja ilmastovaikutukset sekä luonnon monimuotoisuus.

VesiKestävä-hanke vauhdittaa metsätalouden vesienhallintaa

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa VesiKestävä-hankkeessa kehitetään käytännönläheisesti metsätalouden vesienhallintaa ja -suojelua sekä vahvistetaan metsätalouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin.

Suomen metsäkeskus, Pyhäjärvi-instituutti ja Satakunnan ammattikorkeakoulu toteuttavat hanketta Eurajoen vesistöalueella yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

Kuntayhteistyö mahdollistaa tiedon hankkimisen ja jakamisen myös muille metsänomistajaryhmille. Jokainen metsänomistaja voi tehdä metsän käytössä kestävämpiä valintoja esimerkiksi jättämällä suojavyöhykkeitä vesistöjen ympärille ja säästämällä lahopuita.

Konkreettisia kohteita metsiin

VesiKestävä-hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu kestävää vesienhallintaa edistäviä esimerkkikohteita seuraavista aiheista: jatkuva kasvatus, metsitys, kaksitasouomat metsätaloudessa sekä monitavoitteiset kosteikot ja padot.

Kaksitasouoma on tuttu menetelmä maatalouden vesiensuojelussa, mutta metsätalouden vesiensuojelurakenteena se on uusi juttu. Sillä pyritään vähentämään eroosiohaittoja, pidättämään kiintoainetta ja ravinteita sekä lisäämään monimuotoisuutta. Metsätalousalueen kaksitasouomalle soveltuvia kohteita ovat joko luontaisesti avoimet alueet tai suojavyöhykkeettömät hakkuualueet. Puuston kaataminen tulvatasannetta varten ei useimmiten ole perusteltua.

Jatkuva kasvatus vähentää metsien kunnostusojitustarvetta, sillä haihduttava puusto pitää vedenpinnan riittävän alhaalla. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä koostuu eri-ikäisistä puista ja taimista. Vaihtelevan ja monipuolisen puustorakenteen ylläpitämiseksi käytetään monia erilaisia hakkuutapoja.

Tähän mennessä hankkeen esimerkkikohteita on esitelty muun muassa kunnan edustajille, metsäalan ammattilaisille, metsänomistajille ja päättäjille. Tavoitteena on, että kohteet pysyvät monipuolisessa neuvontakäytössä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tietoa metsätalouden vesienhallinnasta myös valtakunnallisesti

Hankkeen lopputuotoksena syntyy Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista -opas, joka auttaa metsänomistajaa tekemään kestäviä vesienhallintaratkaisuja. Oppaan lisäksi hankkeessa luodaan tarinakartta ja videoita, joiden avulla on mahdollista tutustua metsätalouden vesienhallintaan ja hankkeen kohteisiin missä ja milloin vain.

Kirjoittajat:

Elli Peltovirta, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Ville Kangasniemi, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi

Lauri Anttila, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi

Linkit:

Ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla – VesiKestävä (Metsäkeskus.fi)

VesiKestävä – ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla (Pyhäjärvi-instituutti.fi)

Ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla – VesiKestävä (SAMK.fi)

Artikkelikuva:

Esimerkkikohde jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun jälkeen. Hakkuussa huomioitiin luonnon monimuotoisuus ja metsätalouden vesistövaikutukset. Kuva: Elli Peltovirta