Uutiskirjeen etusivulle

Virtavesiluontoa voi rakentaa lisää – kokemuksista ja seurannasta on apua tuleville hankkeille

Voidaan melkein sanoa, että ”helppo tehdä itsekin”, kun mietitään puron rakentamista. Virtavesiluonto näyttää asettuvan hämmästyttävän nopeasti alueille, joihin ohjataan vettä ja missä kaltevuus on sopiva virtaavalle vedelle.

Virtavesiluonnon tila on voimakkaasti muuttunut ihmistoiminnan myötä. Pienvesien tila on heikko, luonnontilaisia puroja on vähän ja maankäytön tarpeet heikentävät jatkuvasti vesiympäristöjä. Ennallistamistoimet, purokunnostukset ja koskien soraistaminen ovat jo tuttuja toimenpiteitä, joiden avulla heikentyneitä kohteita pyritään palauttamaan luontaisesti toimiviksi.

Uudempana mahdollisuutena voidaan pitää kokonaan uusien purojen rakentamista: aiemmin kuivalle maalle rakennetaan uoma, johon ohjataan vettä.

Aiemmat kokemukset ovat juuri nyt arvokkaita

Seurantatuloksia ja kokemuksia on kerätty kattavasti vuonna 2014 rakennetulta Imatran kaupunkipurolta. Puron taimenkanta on vahva ja pohjaeläinseurannan perusteella ekologinen tila on hyvä tai erinomainen. Kehitys oli nopeaa muutaman ensimmäisen vuoden aikana.

Tänä keväänä valmistuva Laukaan Capeenpuro muuttaa käytöstä poistuneen kalanviljelylaitoksen vesiputkelle raivatun uoman puroluonnoksi, jota Rautalammen reitin taimen voi jatkossa asuttaa.

Pellon Rautavaaran kutupuro Naamijoella taas on kohde, jossa hyvin maltillisilla kustannuksilla vanhat kalanviljelyn maa-altaat muotoiltiin syksyllä 2023 purouomaksi. Purossa on taimenelle sopivaa elinympäristöä.

Seuraavana uutta tai uusvanhaa virtaavan veden elinympäristöä palautetaan Kuusinkijoen Piilijoella, jossa joen kuivana ollut uoma saa vetensä takaisin vuosikymmenten jälkeen.

Kuivalle maalle rakennettujen purojen historiassa Varkauden Ämmäkosken ohittava luonnonmukainen ohitusuoma on ehkä selkein ensimmäinen kohde, joka toteutettiin nimenomaan virtavesiluonnon ehdoilla ja sitä palauttamaan sekä toimimaan luontaisena kulkuväylänä padon ohi. Juuri julkaistun pro gradu -työn perusteella ohitusuomassa oli taimenia, joten sen toimivuus on ollut edelleen hyvä.

Lisää keinoja vesivoiman haittojen vähentämiseen

Vesivoiman rakentaminen hävitti jokialueilta laajasti virtavesille tyypillisen elinympäristön erityisesti koskien ja virtapaikkojen osalta. Vaikka varsinaiseen haittojen kompensaatioon tarvittaisiin huomattavia pinta-aloja ja virtaamia padon ohi, niin pienilläkin elinympäristöjen lisäyksellä voidaan paitsi parantaa ekologisesti toimivaa jokijatkumoa myös lisätä virtavesihabitaattia, joka lähiympäristöstä voi puuttua kokonaan.

Tällaiseen tarkoitukseen rakennettu luonnonmukainen ohitusuoma voi siten olla kalatietä ekologisesti paljon merkityksellisempi.

Vain seurannan avulla tiedetään vaikuttavuus

Vaikka kokemusten perusteella Imatran kaupunkipuron rakentaminen onnistui yli odotusten, niin erilaisten kohteiden, teknisten ratkaisuiden ja yleisten olosuhteiden vaihdellessa on tärkeää kerätä kokemuksia laajemmin erityyppisistä hankkeista. Pelkästään visuaalisesti kaunis puro ja silmäkulmassa vilahtanut ”varma taimen” ei ole riittävä todiste puron toimivuudesta ja rakentamisen kannattavuudesta. Kohteiden tavoitteisiin liittyvä seuranta antaa tekijöille varmuutta tai vinkkejä, miten korjaustoimiin kannattaisi ryhtyä. Numeroilla perustelu on aina helpompaa kuin pelkkä oma arvio.

Seurantaa tullaan jatkamaan Capeenpurolla, Naamijoen Rautavaaran kutupurolla ja Kuusinkijoen Piilijoella, jotta saadaan tietoa myös maantieteellisesti vaihtelevilla kohteilla niiden kehitysnopeudesta ja lajiston muodostumisesta.

Mainitut kohteet on rakennettu erityisesti taimenen elinympäristöiksi, mutta toki taimenen esiintyminen vaatii hyvin toimivan puron ekosysteemin. Voikin ajatella, että ennen kuin taimenelle on sopivat elinolosuhteet, tulee puron toimia muuten luontaisen kaltaisesti. Kohteissa seurataan perustuotannosta (levät, bakteerit) lähtien ravintoverkkoa hyönteisiin ja kalastoon. Tietojen avulla voidaan koota kuva siitä, miten erilaiset rakenteet ja ratkaisut toimivat ja miten parhaiten voidaan edistää sekä taimenen hyvinvointia että yleisesti puroekosysteemien luontaista toimintaa.

Kirjoittaja:

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi@sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Imatran kaupunkipuro: Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä (helsinki.fi)

Capeenpuro – Suomen vesistösäätiö (vesistosaatio.fi)

Kalankasvatuslaitos muutettiin lohikalojen kutupuroiksi Pellon Naamijoella | Lappi | Yle

Luonnonmukaisten ohitusuomien vaikutus padottujen jokien kalayhteisön koostumukseen (pro gradu -työ) (jyu.fi)

Artikkelikuva:

Laukaan Capeenpuro rakennusvaiheessa. Kuva: Gösta Serlachius.