Uutiskirjeen etusivulle

Vesienpalautuksella hillitään metsätalouden kuormitusta

Metsäojien vesien palauttaminen luonnontilaiselle tai ennallistettavalle suolle on ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää metsätalouden vesistökuormitusta. Se on myös edullinen tapa toteuttaa kasvavia ennallistamistavoitteita. Yksityis-VESPA-hankkeessa sovelletaan vesien palautusta, tuttavallisemmin vespausta, yksityismailla.

Haastava hajakuormitus

Metsätalouden hajakuormituksen vähentäminen on yksi vesiensuojelun suuria haasteita. Arviot sektorin ravinnekuormituksesta vaihtelevat, mutta sen uskotaan muodostavan jopa 20 % ihmisperäisestä fosforin ja 15 % typen kuormituksesta. Ravinteiden lisäksi viime vuosina on puhuttanut vesien ruskettuminen. Kuormitusta syntyy etenkin ojituksista, jotka suon vedenpintaa alentaessaan kiihdyttävät turpeen hajoamista ja ravinteiden ja hiilen vapautumista.

Metsätalouden perinteiset vesiensuojelukeinot eivät ole tehokkaita liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pidättämisessä. Käyttökelpoinen ratkaisu löytyy kuitenkin ojavesien palauttamisesta luonnontilaisten tai ennallistettavien soiden muodostamille pintavalutuskentille.

Suojelusoiden luonnonhoidosta talousmetsien kuormituksen leikkaamiseen

Vesienpalautuksessa ojitetun valuma-alueen vesiä ohjataan luonnonmukaisille reiteilleen. Menetelmä on peräisin suojelusoiden luonnonhoidosta: suojelusoilla vesienpalautuksen ensisijainen tavoite on ollut parantaa kohteiden luonnontilaa, jota ympäröivien alueiden ojitukset ovat muuttaneet. Luonnon monimuotoisuus paranee, kun suo vettyy ja suolajisto elpyy.

Samaa vesienpalautusmenetelmää voidaan hyödyntää myös metsätalouden valumavesien puhdistamiseen. Menetelmä perustuu siihen, että suot ovat luonnollisia suodattimia, jotka pystyvät sitomaan ravinteita ja hiiltä ja vähentämään niiden päätymistä vesistöihin.

Vesienpalautusmenetelmä pintavalutuskenttineen on tutkimusten mukaan tehokkaimpia tapoja hillitä metsätalouden kuormitusta. Se sopii alueille, joilla metsäojitus on aiheuttanut kuormitusongelmia alapuolisissa vesistöissä.

Miten vesienpalautuksia voidaan edistää?

Vesienpalautusta edistetään parhaillaan Tapion, John Nurmisen Säätiön ja Iin Micropoliksen yhteisessä Yksityis-VESPA-hankkeessa, joka saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Hankkeessa on vuosina 2023–24 suunniteltu ja toteutettu neljä vesienpalautuskohdetta, ja yksi kohde toteutetaan vielä lähiaikoina. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu maanomistajien halukkuutta hyödyntää uutta menetelmää ja edistetty sen käyttöönottoa viestinnän keinoin sekä luomalla sopimusmallit toimenpiteen toteuttamiseen.

Hanketyön lisäksi tarvitaan uusia toimintamalleja ja kannustimia vesienpalautusmenetelmän käyttöönottoon. Vesistökuormituksen vähentäminen tulisi integroida metsätalouden informaatio-ohjaukseen ja tukiin, jotta maanomistajien tietoisuus kuormituksen merkityksestä ja vähentämismahdollisuuksista kasvaisi. Avainasemassa ovat neuvontatyö ja kannustejärjestelmä Metkan tarjoama rahoitus. Metsänhoitosuosituksiin vesienpalautus on jo sisällytetty.

Halpa hintalappu

Yksityis-VESPA-hankkeessa vesienpalautuksen ja soiden ennallistamisen toteutuskustannukset ovat olleet suuruusluokkaa 100–600 euroa / hehtaari. Vespaus onkin edullinen tapa toteuttaa kasvavia ennallistamistavoitteita. Myös menetelmän potentiaali on valtava: Suomessa on runsaasti kitu- ja joutomaan soita, joilla vesien palauttaminen ei tuottaisi merkittävää taloudellista haittaa eikä vähentäisi ainespuun tuotantoa.

Kannustamme kokeilemaan vespausta!

Kirjoittaja:

Anna Saarentaus, ohjelmapäällikkö, John Nurmisen säätiö, etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

Linkkejä:

Yksityis-VESPA -hanke

Artikkelikuva:

Täytetty ojalinja ja turvepato Ranuan Kivisuolla. Kuva: Anna Saarentaus