Uutiskirjeen etusivulle

Ultraäänilautta ei torjunut sinilevää Ahvenlammella

Monien vesistökunnostushankkeiden päämäärä on sinilevien määrän vähentäminen, jota varten etsitään joskus myös pikakeinoja. Jäppilän Ahvenlammella kokeiltiin kesällä 2021 ultraääntä lähettävää lauttaa, jonka vaikutusta sinileviin ja planktonyhteisöön arvioitiin UltraPlan-hankkeessa.

Ultraääni on korkeataajuista ääntä, jota ihmiskorva ei kuule. Ultraääntä käytetään yleisesti lääketieteellisessä kuvantamisessa. Se etenee hyvin vedessä, siksi sillä on sovellutuksia muun muassa vedenpuhdistuksessa.

Alhaisilla taajuuksilla ultraääni romahduttaa sinilevien kaasurakkuloita ja estää niiden nousun pintaveteen. Korkeammat taajuudet aiheuttavat puolestaan resonanssia, joka hajottaa sinileväyhdyskuntia ympäröivää limaa ja aiheuttaa soluissa mekaanisia ja kemiallisia vaurioita.

Laboratorio-olosuhteissa ultraäänellä on onnistuttu vähentämään sinilevien määrää, mutta luonnonvesissä ultraäänen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä eikä sen vaikutuksia eliöstöön tunneta. Monilajisissa yhteisöissä ultraäänen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain sinileviin, vaan se voi olla haitallinen myös muille planktoneliöille. Joidenkin kalalajien tiedetään aistivan ultraääntä ja ne voivat paeta sen lähdettä.

Ultraäänilauttaa kokeiltiin kahdessa lammessa

Kesällä 2021 Pieksämäellä paikallinen osakaskunta kokeili sinilevien ultraäänitorjuntaa Jäppilän Ahvenlammella. Kokeilun taustalla oli kesällä 2020 havaittu voimakas Dolichospermum-sinileväkukinta, joka seurauksena lampi jouduttiin asettamaan uintikieltoon.

Suomen ympäristökeskuksen UltraPlan-hankkeessa arvioitiin yhteistyössä Ikolan osakaskunnan, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Keski-Savon ympäristötoimen kanssa Ahvenlammen syvänteelle asennetun ultaäänilähettimen vaikutuksia sinileviin sekä muuhun planktonyhteisöön.

Ultraäänilähetin oli QuattroDB, SonicSolutions Algae Control LLC, Northampton USA, sen teho noin 17 W ja intensiteetti enimmillään 3,76*10-5 W/cm2.

Ahvenlampi on pohjavesivaikutteinen, pitkäviipymäinen lampi. Verrokkilampena toimi viereinen Hiidenlammen pohjoisosa, joka on kooltaan ja morfologialtaan hyvin samankaltainen.

Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukintaa

Ahvenlammella kasviplanktonbiomassa ja myös sinilevien osuus kasviplanktonbiomassasta oli lähes koko tarkastelujakson ajan suurempi kuin vähäravinteisemmassa Hiidenlammessa. Ultraäänitorjunnasta huolimatta Ahvenlampi jouduttiin asettamaan 26.7.–12.8.2021 väliseksi ajaksi uintikieltoon runsaan Dolichospermum-kukinnan vuoksi. Vastaavaa sinileväkukintaa ei havaittu Hiidenlammella.

Ultraäänilautta ei kyennyt torjumaan sinileväkukintaa, eikä sillä havaittu olevan vaikutusta sinileviin tai muuhun planktonyhteisöön. Tulokset kertovat ultraäänen vaikutuksista tässä kokeessa käytetyllä teholla ja intensiteetillä. Mikäli ultraääntä hyödynnetään suuremmalla teholla ja intensiteetillä, sen vaikutukset planktonyhteisöön ja vesiekosysteemiin tulee selvittää uudelleen.

Ultraääni ei puutu rehevöitymisen aiheuttajaan

Sinileväkukintojen perimmäinen syy on veden liiallinen ravinnepitoisuus, eikä ultraäänellä voida poistaa ylimääräisiä ravinteita. Pitkäkestoiseen sinileväkukintojen torjuntaan päästään vain vähentämällä ulkoista ja sisäistä ravinnekuormitusta. Oikoteitä sinileväkukintojen vähentämiseen ei ole.

Kirjoittajat:

Tutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutukset planktonyhteisöön (UltraPlan)