Uutiskirjeen etusivulle

Tuhansien ruoppausten maa: pienruoppausten ohjeistuksiin päivitystä

ELY-keskukset vastaanottavat yhteensä tuhansia ruoppausilmoituksia vuosittain. Todellista ruoppausten määrää on kuitenkin vaikea arvioida, sillä kaikki eivät ymmärrä edes ilmoittaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on käynnissä Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke, jonka aikana luodaan uusia ohjeistuksia sekä kansalaisille, toiminnanharjoittajille että viranomaisten käyttöön. Lisäksi kehitetään VELMU-karttapalvelua ja luodaan ohjeistukset pienruoppauskohteiden kaavoitukseen.

Yksittäinen pienruoppaus on nimensä mukaisesti pieni hanke, mutta vaikutukset kertaantuvat nopeasti

Ruoppauksen aikana ympäröivään veteen leviää kiintoainesta, joka usein laskeutuu alueen lähelle, mutta saattaa kulkeutua kauemmaskin virtausten mukana. Kulkeutuva kiintoaines samentaa vettä ja haittaa esimerkiksi virkistyskäyttöä ja vesikasvillisuuden valonsaantia. Joskus ruoppaaminen myös muuttaa veden virtausta ja näin ollen saattaa voimistaa rantojen eroosiota. Pohjan sedimentistä vapautuu ravinteita sekä haitallisia aineita.

Varsinaisella ruoppausalueella pohjaeliöstö tuhoutuu ja sen palautumiseen saattaa mennä pitkäänkin. Erityisen herkillä alueilla pohjaeliöstö ei välttämättä enää palaudu ennalleen.  Laskeutuva kiintoaines saattaa aiheuttaa myös varsinaisen ruoppausalueen ulkopuolella pohjakasvillisuuden ja -eläimistön tuhoutumisen.

Ruoppaus vaikuttaa kalastoon muuttamalla alueita elinympäristöksi ja kutualueiksi sopimattomiksi. Kiintoaines myös likaa pyydyksiä ja karkottaa kaloja lähistöltä sekä tukahduttaa kutua laskeutuessaan takaisin pohjalle.

Linnuille aiheutuu ruoppauksista myös häiriötä erityisesti pesimäaikaan. Ruoppaushankkeet saattavat jopa tuhota tärkeitä pesimä- ja suoja-alueita. Välillisesti linnuille aiheutuu haittaa esimerkiksi ravintona käytettävien kalalajien taantuessa ruoppauksen seurauksena.

Massojen oikeaoppinen läjitys tärkeää

Ruoppaushankkeen ympäristövaikutukset eivät pääty ruoppausvaiheeseen vaan myös läjittämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Läjityksen alle jäävä ekosysteemi tuhoutuu, minkä lisäksi runsasravinteinen sedimenttimassa muuttaa alueen ravinnepitoisuuksia eikä alue välttämättä enää sovellu alkuperäiselle lajistolle. Huonosti toteutettu läjitys saattaa päästä valahtamaan takaisin vesistöön ja aiheuttaa harmia pitkään. Veteen päätynyt ruoppausmassa samentaa vettä ja toimii pitkään ravinteiden päästölähteenä.

Läjittäminen onkin yksi hankkeessa useimmiten pieleen menevistä vaiheista. Ruoppausmassoja ei pääsääntöisesti saa ollenkaan läjittää esimerkiksi pohjavesi- tai luonnonsuojelualueille ja toisen maalle läjittäessä on huolehdittava tarvittavista luvista.

Ohjeistuksilla selvennyksiä ongelmakohtiin

Hankkeessa tuotettavilla ohjeistuksilla pyritään pureutumaan pienruoppausten ongelmakohtiin ja tuomaan ilmi ruoppaushankkeen ympäristövaikutukset. Viranomaisille suunnatuilla ohjeistuksilla varmennetaan yhtenäinen linja valvonnan ja päätöksenteon suhteen.

Yhteistyö on tärkeää

Hankkeessa on mukana niin asiantuntijoita, ympäristöviranomaisia kuin toiminnanharjoittajiakin. Laajalla osallistujakirjolla pyritään varmistamaan, että nykyisten ohjeistuksien ongelmakohdat tulevat ilmi ja että uudet ohjeistukset saavuttavat kohdeyleisön.

Kirjoittaja:

Siiri Nyrhilä, Varsinais-Suomen ELY-keskus, siiri.nyrhila@ely-keskus.fi

Artikkelikuva:

Veteen läjitetystä ruoppausmassasta leviää ympäröivään veteen samentavaa kiintoainesta ja ravinteita. Kuva: Siiri Nyrhilä