Uutiskirjeen etusivulle

Savijoella tutkitaan kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun rinnakkaiskäyttöä

Viime vuosina rannikkoalueidemme pelloille on lisätty kipsiä vähentämään kiintoaineksen ja fosforin kulkeutumista veteen. Kipsi ei sovellu kaikille pelloille, mutta se voidaan korvata rakennekalkilla tai maanparannuskuiduilla. Savijoella selvitetään, kuinka paljon kuormitusta voidaan vähentää käyttämällä rinnakkain erilaisia maanparannusaineita.

Savijoen valuma-alueella on tutkittu syksyllä 2016 levitetyn kipsin vaikutuksia vedenlaatuun ja huuhtoumiin. Valuma-alueen yläosa toimii käsittelemättömänä vertailualueena, ja alueen keskiosan pelloille levitetään kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua syksyllä 2024.

Hankkeen tavoitteet

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3) -hankkeen tavoitteina on selvittää, miten valitaan sopiva maanparannusaine kullekin lohkolle sekä miten eri aineiden rinnakkaiskäyttö vaikuttaa Savijoen vedenlaatuun. Lisäksi selvitetään viljelijöiden kiinnostusta käyttää maanparannusaineita ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Suositusten ja ohjeiden lisäksi AIN3 tuottaa politiikkasuosituksen maanparannusaineiden käytön laajentamismahdollisuuksista.

Mitä ovat maanparannusaineet?

Maanparannusaineilla pyritään parantamaan vilejlymaan rakennetta ja sitä kautta vähentämään eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Maanparannusaineet voivat myös helpottaa viljelyä ja parantaa satoa. Ne levitetään kuivaan maahan yleensä sadonkorjuun jälkeen.

Kipsiä saadaan Siilinjärvellä sijaitsevalta lannoitetehtaalta. Siinä on jonkin verran fosforia.

Rakennekalkissa on maatalouskalkin lisäksi 15–40 % poltettua tai sammutettua kalkkia. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta, ja reaktiivisella osalla on myös maan rakennetta parantava vaikutus.

Maanparannuskuituja valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirtana syntyneistä kuitulietteistä. Ravinnekuidut on käsitelty kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla. Kuidut lisäävät maan pieneliötoimintaa, joka puolestaan tuottaa maahiukkasten yhteenliittymistä edistäviä aineita, eli lisäävät maan murustumista. Maanparannuskuiduilla voidaan korvata myös mineraalilannoitteita.

Maanparannusaineen valinta ja levitys

Syksyllä 2023 Luonnonvarakeskus otti maanäytteitä Savijoen pelloilta. Näytteistä määritetään ravinnepitoisuuksia, saves- ja hiilipitoisuus sekä vedenkestävien murujen määrää pintamaassa. Maanäytetulosten lisäksi hyödynnetään muun muassa eroosiomalleja ja maaperäaineistoja, jotta  kullekin peltolohkolle voidaan valita sopiva maanparannusaine.

Viljelijöiden kanssa sovitaan käytettävistä maanparannusaineista sekä levityksen ajankohdasta ja määristä. Tavoitteena on levittää kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua syksyllä 2024.

Levityksestä vastaa urakoitsija. Levityksen jälkeen maanparannusaineet muokataan kevyesti maan pintakerrokseen.

Viljelijäyhteistyö

Hyvä yhteistyö viljelijöiden kanssa on tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta.

Viljelijäyhteistyöstä vastaa Jenna Bergholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hänen tehtävänään on välittää tietoa AIN3-hankkeen ja viljelijöiden välillä. Elokuussa 2023 järjestettiin viljelijäilta, jossa viljelijät ja tutkijat tapasivat toisiaan.

Hanketoimijat

AIN3-hanketta (2023–2025) rahoittaa ympäristöministeriö. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi hanketta sekä vastaa muun muassa maanparannusaineiden valinnoista, maan rakenteen ja satovaikutusten seurannasta, politiikkasuosituksista ja neuvojahaastattelusta.

Suomen ympäristökeskus (Syke) seuraa Savijoen vedenlaatua yhdessä KIPSI-hankkeen kanssa ja arvioi miten ravinnehuuhtoumat muuttuvat maanparannusaineiden levityksen myötä. Syke vastaa myös viljelijäkyselystä ja haastattelee hankkeen viljelijöitä.

Ilmastovaikutuksia tutkii Helsingin yliopisto. AIN3 tekee yhteistyötä valtakunnallisen KIPSI-hankkeen kanssa kipsin toimituksessa ja levityksessä.

Kirjoittaja:

Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkkejä:

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3-hanke) (Luonnonvarakeskus.fi)

Artikkelikuva:

Viljavuusnäytteenottoja, erikoistutkija Risto Uusitalo työssään. Kuva: Jari Hyväluoma, Luke .