Uutiskirjeen etusivulle

Säätösalaojituksen vaikutuksista viljelysmaan valuntaan ja vesistökuormitukseen tarvitaan lisää pitkäaikaisia mittauksia

Pitkäaikaiset mittaukset ovat ratkaisevassa roolissa maatalouden vesitalouteen liittyvässä tutkimuksessa. Salaojayhdistys hallinnoi kolmea koekenttää, joista kahdesta on aikasarjoja jo vuodesta 2008 lähtien. Vuoden alussa käynnistynyt hanke tuo jatkoa näille koekentille.

Lyhyet kenttäkokeet ovat hankeorientoituneessa maailmassa tavallisia. Kun tutkitaan esimerkiksi pelloilla tapahtuvia prosesseja, haasteena on luotettavien tulosten tuottaminen lyhyessä ajassa. Tutkittavaan asiaan tai ilmiöön vaikuttaa aina monet tekijät, joka eivät ole hallittavissa. Näihin kuuluvat etenkin sääolot.

Sääoloiltaan poikkeavat vuodet tuottavat erilaisia tuloksia niin valunnan määrän kuin sen mukana kulkeutuvien aineiden suhteen. Esimerkiksi säätösalaojituksen toimivuuden tutkimuksessa on mitattava pellolta tulevan valunnan laatua ja määrää monen vuoden ajan, jotta pystytään päättelemään jotain säätösalaojituksen vaikutuksista valuntaan, sadontuottoon tai ravinnekuormitukseen.

Toinen asia, joka tuo lisää tutkimuksen luotettavuutta, on tulosten vertaaminen käsittelemättömään verrokkiin. Vaikka säätösalaojitetun pellon valunnat ja kuormitukset olisivatkin tarkasti mitattuja, ilman vertailualuetta ei pystytä päättelemään, mikä on säätösalaojituksen vaikutus. Jotta säätösalaojituksen vaikutukset pystytään vakioimaan, tarvitsemme siis toisen peltolohkon, joka on säätösalaojitusta lukuun ottamatta samanlainen ja jolla on samanlaiset viljelytoimenpiteet ja sääolosuhteet.

Nämä kaksi mainittua asiaa toteutuvat VESIMA-hankkeeseen (Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla) kuuluvalla koekentällä (kuva 1). Sievissä sijaitsevalla kentällä säätösalaojituskoe alkoi vuonna 2019.

Tähänastiset tulokset ovat johdonmukaiset ja selkeät: säätösalaojituksella ja altakastelulla voidaan vaikuttaa pohjavedenpinnan korkeuteen ja vähentää pellolta lähtevää valuntaa sekä typpikuormitusta. Säätösalaojitus vaikuttaa myönteisesti myös sadon tuottoon. Sadonlisä oli rukiilla 4,5 % (2019), ohralla 8,8 % (2020) sekä nurmella 8,7 % (2021, laskettu kuiva-ainesaldolle) ja 14,1 % (2022, laskettu kuiva-ainesaldolle). Lisäksi sato vaihteli säätösalaojitetun lohkon sisällä vähemmän kuin verrokkilohkolla. Nämä ovat vuoden 2022 lopussa päättyneen VesiHave 2-hankkeen tuloksia, joista voi lukea enemmän Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

Pitkäjänteiset mittaukset ja verrokkialueet eivät kuitenkaan riitä siihen, että objektiivisesti ja takuuvarmasti voisi sanoa mitään säätösalaojituksen vaikutuksista yleisellä tasolla. Tiedämme säätösalaojituksen vaikutuksista juuri kokeen kohteena olleella koepellolla. Nämä tulokset ovat yleistettävissä vain niille Suomen pelloille, joilla maalaji ja muut olosuhteet ovat likimain samanlaiset kuin koepellolla.

Puuttuvana ulottuvuutena ovat vielä kerranteet maalajiltaan erilaisilla pelloilla. Tämän takia tarvitsemmekin lisää pitkäjänteisiä kenttäkokeita, jotta saamme kattavasti tietoa eri menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla maalajeilla.

VESIMA-hanke käynnistyi alkuvuodesta 2023 ja siinä muun muassa Sievin koekenttätutkimukset jatkuvat. Lisäksi hankkeessa laaditaan ohjeita valuma-aluekohtaiselle vesitalouden suunnittelulle. Hankkeen toteuttavat Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Hankkeen rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustus), Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Kirjoittaja:

Toiminnanjohtaja Olle Häggblom, Salaojayhdistys ry, etunimi.sukunimi@salaojayhdistys.fi

Linkkejä:

Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA-hanke)

Artikkelikuva:

Markus Sikkilä