Vesistökunnostusverkoston uutiskirje huhtikuu 2026

Piilijoen paluu – virtaama palauttaa joen eloon

Kuusinkijoen Lumo -hanke seuraa ja mallintaa Piilijoen ekologista toipumista Kuusamossa. Aiemmin kuivilleen jäänyt ja pääosin maaekosysteemiksi muuttunut jokiuoma alkoi elpyä, kun Myllykosken voimalaitoksen kautta virrannut vesi palautettiin Piilijokeen 70 vuoden tauon jälkeen. Kuusinkijoen Lumo -hankkeella tutkitaan, miten uudelleen virtaavan joen ekosysteemi palautuu. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta sekä osallistaa paikallisia toimijoita ja sidosryhmiä alueen tulevaan kehittämiseen.

Kalojen elinympäristöjen mallinnus Piilijoessa

Yksi hankkeen keskeisistä toimenpiteistä on Piilijoen elinympäristömallinnus. Tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin palautunut jokiuoma soveltuu virtakutuisille kaloille, erityisesti Kuusinkijoen alkuperäiselle taimenkannalle. Syksyllä 2025 virtausolosuhteita mitattiin sorapohjaisella jokiosuudella noin 650 neliömetrin alueella. Mittaukset toteutettiin monikeilakaikuluotaimella, jonka avulla saatiin tarkkaa tietoa virtausolosuhteista eri syvyyksillä. Mallinnustyötä ja aineistonkeruuta jatketaan kesällä 2026, ja tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä. Tulokset eivät ainoastaan lisää ymmärrystä Piilijoen toipumisesta, vaan tarjoavat myös arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää muiden koski- ja jokikohteiden kunnostuksessa.

Kalojen liikkeiden seuranta vedenalaiskameralla

Kalojen liikkumista Piilijoessa seurattiin kesän ja syksyn 2025 aikana Simsonar-tunnelikamerajärjestelmällä. Kamera tallensi kalojen kulkua tarkkailutunnelin läpi 80 vuorokauden mittaan heinäkuun lopulta lokakuun puoliväliin. Seurantajakson aikana havaittiin lähes 900 kalaa ohittamassa kameraa. Suurin osa havaituista kaloista oli särkiä ja harjuksia, mutta havaintoja myös suurikokoisista järvitaimenista tehtiin. Tieto taimenten saapumisesta Piilijokeen oli erityisen ilahduttava tulos, sillä vaellusyhteyden luominen taimenelle Kuusinkijoen pääuoman ja lakkautetun voimalaitoksen yläpuolella olevien vesistöjen välille oli yksi kunnostuksen keskeisistä tavoitteista. Piilijoen houkuttelevuus kutuvaelluksella oleville taimenille ja talvehtimiseen valmistautuville harjuksille lupaa hyvää joen ja sen yläpuolisten järvialtaiden kalaston tulevaisuudelle.

Yhteistyöllä kohti elinvoimaista valuma-aluetta

Viestintä ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ovat keskeinen osa hanketta. Kesällä 2025 toteutettu kysely Kuusingin ja Piilijoen valuma-alueen kehittämisestä keräsi 74 vastausta alueen asukkailta, alueella kalastavilta tai muuten alueeseen liittyviltä toimijoilta. Syksyn aikana järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa hankkeesta ja paikallisten jokiekosysteemien tilasta. Taustaselvitysten, sidosryhmähaastattelujen ja työpajatyöskentelyn pohjalta valmistui alkuvuodesta 2026 raportti monimuotoista valuma-alueen suunnittelua tukemaan. Lisäksi käytännön kunnostustoimia, kuten kutualueiden kunnostuksia, tullaan toteuttamaan kesällä 2026 WWF:n vapaaehtoisleirin tuella. Työ jatkuu edelleen valuma-alueen kunnostustoimenpiteillä sekä seurannalla, jonka avulla voidaan arvioida jokiekosysteemin palautumista pitkällä aikavälillä.

Kuusinkijoen lumo -hanke tutkii Piilijoen jokiluonnon palautumista alueella, joka on ollut pitkään kuivillaan. Hankkeessa mallinnetaan vesitetyn jokiuoman soveltuvuutta erityisesti Kuusinkijoen taimenen elinympäristöksi sekä lisätään tietoisuutta vesiluonnon monimuotoisuudesta. Samalla kootaan paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä Kuusinki- ja Piilijoen alueen tulevaisuuden kehittämiseksi. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ja Luke.

Kirjoittaja:

Hankeasiantuntija Anna Saarela, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, anna.saarela@naturpolis.fi

Lue lisää: Kuusinkijoen Lumo -hankesivu

Kuvatekstit: