Vesistökunnostusverkoston uutiskirje joulukuu 2023
Pienvesi-HELMI -hanke innosti suojeluun ja ennallistamiseen
Pienvesillä tarkoitetaan pieniä virtavesiä, lampia, lähteitä ja rannikon maankohoamisen seurauksena syntyneitä fladoja ja kluuvijärviä. Pienvedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa ja niiden lajisto on uhanalaistunut. Pienvesi-HELMI -hankkeessa (2022–2023) käännettiin katseet näihin pienimpiin vesiimme.
Hankkeessa toteutettiin pienvesien inventointeja, ennallistamissuunnittelua ja ennallistamisia Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Lapissa ja Satakunnassa yhteensä noin 40 kohteella.
Lisäksi tehtiin opasmateriaalia ja ohjeita, järjestettiin koulutuksia, esiteltiin hanketta eri tapahtumissa ja viestittiin aktiivisesti. Keväällä 2023 järjestetty ”Suojele ja kunnosta pienvesiä” -webinaarisarja kokosi pienvesiasian äärelle 200–300 osallistujaa per kerta. Myös eri puolilla Suomea järjestetyt maastokoulutukset olivat suosittuja, mikä kertoo pienvesiin kohdistuvan kiinnostuksen kasvamisesta.
Uutta tietoa ja ohjeita
Erityisenä mielenkiinnon kohteena hankkeessa olivat pienvesityypit, joiden ennallistamisesta on vähän kokemuksia, kuten lammet ja savimaiden purot. Hankkeessa inventoitiin savimaan maatalousalueiden puroja Saaristomeren rannikkoalueelta ja Saaristomereen laskevista savimaan joista. Inventointien yhteydessä kehitettiin metsäalueilla käytössä olevaa Metsähallituksen puroinventointimenetelmää soveltumaan maatalousalueiden purojen inventointiin.
Hankkeessa tarkasteltiin myös lampien kartoitusmenetelmiä ja kehitettiin lampien ennallistamisosaamista. Kokemuksista on valmisteilla ohje lampien ennallistuksen suunnittelua varten.
Hankkeen aikana ilmeni, että pohjavesivaikutteisten alueiden tunnistamiseen ei ole olemassa opasmateriaalia. Hankkeessa päätettiin tuottaa opas pohjavesivaikutteisten alueiden kasvillisuudesta inventointeja tekevien tahojen tueksi. Opasmateriaalit valmistuvat vuoden loppuun mennessä.
Pienvesien heikkenemisen pysäyttäminen on tärkeää
Hanke osoitti, että ennallistamisella ei saavuteta haluttuja tuloksia, jos pienvesien tilan heikkenemistä ei saada pysäytettyä. Ongelma näyttäytyi yhdellä hankkeen kohteista, jossa ojitusyhteisö toteutti perinteisen kunnossapitoperkauksen, vaikka samaan aikaan uomaa ennallistettiin hankkeen toimesta vain kilometrin päässä perattavalta osuudelta.
Lainsäädäntöä ja maa- ja metsätalouden tukipolitiikkaa tulisi kehittää pienvesiä paremmin turvaaviksi. Eri toimijat tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa pienvesien tunnistamisesta, ennallistamisesta ja huomioimisesta osana maankäyttöä.
Lisäksi havaittiin, että suunnittelijoista, urakoitsijoista ja työnjohtajista on pula etenkin Etelä-Suomen ulkopuolella. Myös tilaajaosaaminen tarvitsisi tuekseen ohjeistusta, jotta Suomeen saataisiin enemmän toimijoita, jotka pystyvät toimimaan laajojen, valuma-aluelähtöisten ennallistamishankkeiden tilaajana.
Seurannan järjestäminen on lyhyissä hankkeissa haastavaa. Tehokkain tapa vesistökunnostusten seurannan järjestämiseen olisi esimerkiksi pienvesien ennallistamisen valtakunnallinen seurantaverkko. Tuloksia saataisiin koordinoidusti, asiantuntijoiden toteuttamana pitkinä aikasarjoina.
Päärahoittajana Helmi-elinympäristöohjelma
Hanketta koordinoi Suomen vesistösäätiö ja se toteutettiin yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Pyhäjärvi-instituutin ja Valonian kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 500 000 euroa, josta 80 prosenttia oli ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustusta. Hankkeen muita rahoittajia ovat Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon ja Saarijärven kunnat sekä Suomen vesistösäätiö sr.
Kirjoittaja:
Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö, etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi
Linkkejä:
Artikkelikuva:
Pienvesi-HELMI -hankkeessa tutustuttiin pienvesiin maastossa. Kuva: Auri Sarvilinna.
