Uutiskirjeen etusivulle

Monet vesi- ja rantalinnut hyötyvät rantalaidunnuksesta

Avoin ja matalakasvuinen rantaniitty on monille lintulajeille tärkeä pesimä- ja ruokailuympäristö. Laidunnus on erinomainen tapa ylläpitää sopivaa elinympäristöä, kun se toteutetaan oikein.

Rantojen hoidolla on suuri merkitys niin pesiville kuin muuttaville lintulajeille. Merenrantaniittyjen pesimälajistoon kuuluvat kahlaajista muun muassa suokukko, mustapyrstökuiri ja etelänsuosirri, vesilinnuista tukkasotka, jouhisorsa ja lapasorsa, sekä varpuslinnuista esimerkiksi kiuru.

Laidunnuksen avulla matalakasvuisten merenrantaniittyjen määrää on saatu erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla kasvatettua huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Täällä rantojen linnuston tilanne onkin huomattavasti parempi kuin monilla muilla alueilla.

Avoin rantaniitty on ihanteellinen ympäristö linnuille

Monille lintulajeille sopiva ranta on vesirajaa myöten avoin ja matalakasvuinen niitty. Luontaisesti aukkoinen kasvillisuus vesirajan tuntumassa on tärkeä ruokailuympäristö. Ranta- ja vesivyöhykkeen liian korkea kasvillisuus, kuten ruovikko, sulkee maiseman ja peittää vesirajan tärkeitä ruokailualueita. Se on etenkin rantaniityillä pesiville kahlaajille epäedullinen maisematekijä.

Hoidon ihanteellisena lopputuloksena rantaniityn kasvillisuus on pääosin matalakasvuista, mutta siinä on kuitenkin pienipiirteistä korkeusvaihtelua. Laidunnus tuottaa kasvillisuuteen sopivaa vaihtelua enemmän kuin niittäminen. Rantaniityn on oltava avoin, sillä pesiä uhkaavat pedot käyttävät puita ja pensaikkoja tähystyspaikkoinaan tai kulkureitteinään.

Laidunnuksen ajoitus ja laajuus tärkeää

Tärkeillä lintujen pesimäalueilla laidunnusta ei tulisi aloittaa haudonta-aikana pesien tallausriskin vuoksi. Isommilla laidunalueilla on suositeltavaa lohkottaa laidun ja aloittaa laidunnus lintujen pesinnän kannalta vähemmän tärkeillä lohkoilla. Kasvillisuuden matalana säilyttäminen voi vaatia täydennysniittoa loppukesällä.

Meriveden ajoittaisten, rajujen nousujen on ennustettu voimistuvan ilmastonmuutoksen edetessä. Tämä on uhkatekijä rantaniityillä  pesiville linnuille, sillä haudonta-aikaan osuva vedenpinnan nousu voi tuhota pesät täysin. Edullisimpia pesimäalueita ovat merenrantalaitumet, jotka jatkuvat vesirajasta mahdollisimman kauas matalakasvuisina niittyinä. Tähän tulee kiinnittää huomiota laidunten suunnittelussa tulevaisuudessa.

Rantojen linnuista ja niiden huomioimisesta rantaniittyjen hoidossa voit lukea tarkemmin Rantalaidun-hankkeen sivulta ”Merenrantaniittyjen lintuja”.

Kirjoittaja:

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6388

Lisätietoja:

Lintuvesikoordinaattori Sami Timonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 038361

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6388