Vesistökunnostusverkoston uutiskirje kesäkuu 2022

Lintuvesien hoitoon ja kunnostuksiin julkaistu uusi verkko-opas

Lintuvesikunnostusten toteuttaminen on vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää monipuolista osaamista. Suunnittelua ja toteutusta tukemaan on nyt julkaistu uusi verkko-opas.

Lintuvesien kunnostusten tueksi laaditaan Helmi-elinympäristöohjelman lintuvedet-teemassa toimenpidekohtaisista osioista koostuva verkko-opas, joka tukee lintuvesien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten seurannassa.

Oppaan nyt julkaistuissa osioissa käsitellään rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, pesimäsaarekkeiden rakentamista sekä ravintoketjukunnostuksia. Kesän 2022 aikana julkaistaan myös vedenpinnan nostoa ja vieraspetopyyntejä käsittelevät osiot. Lisäksi opasta täydennetään myöhemmin ruoppausten kuvaamisella.

Toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen lisäksi oppaassa kuvataan linnuston seurannan toteuttamista ja toisaalta myös linnuston tilan arvioimisessa tarpeellisten muiden muuttujien seurantojen tekemistä.

Musta lintu ui järvessä.
Rehevöitymisen ja samenemisen aiheuttama uposkasvillisuuden väheneminen haittaa nokikanan ravinnonhakua. Kuva: Ilpo Huolman

Vesilinnut kärsivät rehevöitymisestä

Suomen sisävesillä pesivät vesilintukannat ovat taantuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Taustalla on erityisesti vesistöjen rehevöitymisen aiheuttama pesimäympäristöjen laadun heikentyminen ja vieraspetojen saalistuspaine.

Lintuvedet ovat useimmiten matalia järviä, suurten järvien matalia lahtia ja matalia merenlahtia. Niille on tunnusomaista nopea umpeenkasvu, mikä johtuu sekä valuma-alueelta tulevasta kiintoainekuormituksesta että kiihtyneestä kasvillisuuden lisääntymisestä. Rantaniityt umpeutuvat karjan laidunnuksen ja rehun niiton loputtua.

Lintuvesien hoitoon ja kunnostukseen useita keinoja

Lintuvesien hoidon ja kunnostuksen tavoitteena on parantaa lintuelinympäristöjen tilaa lisäämällä avovesialueiden ja niittyjen pinta-alaa, luomalla pesimäelinympäristöjä ja parantamalla saatavilla olevan ravinnon määrää. Lintuvesien hoito- ja kunnostusmenetelmiin ovat perinteisesti kuuluneet vesikasvillisuuden poisto, lammikoiden kaivaminen, vedenpinnan nosto, pesimäsaarekkeiden rakentaminen, rantaniittyjen kunnostaminen sekä vieraspetojen poisto.

Uudempana menetelmänä rinnalle on noussut järvikunnostuksissa hoitokalastuksin toteutettu ravintoketjukunnostus, jolla voidaan vähentää ravintokilpailua pohjaeläimiä ravintona käyttävien vesilintujen ja kalojen välillä.

Punaruskea lintu vesikasvillisuuden seassa
Punasotka hyötyy ravintoketjukunnostuksesta, vieraspetojen pyynnistä ja avovesipinta-alan lisääntymisestä. Kuva: Ilpo Huolman

Helmi-ohjelmassa lintuvesikunnostuksia laajalla rintamalla

Helmi-elinympäristöohjelma tähtää elinympäristöjen tilan parantamiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa Suomen uhanlaisista luontotyypeistä. Ohjelmassa kunnostetaan 80 arvokkainta ja kiireellisintä lintuvesikohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä ja 200 kohdetta vuoden 2030 loppuun mennessä.

Lintuvesillä kunnostustoimet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille.

Kirjoittajat:

Tutkija Aili Jukarainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Lintuvesien hoito- ja kunnostusopas
Helmi-elinympäristöohjelma

Artikkelikuva: Riku Lumiaro, SYKE