Uutiskirjeen etusivulle

Laidunnus vähentää ravinteiden kokonaismäärää Perämeren rantalaitumilla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Rantalaidun-hankkeessa laskettiin laiduneläinten kautta tapahtuvaa ravinteiden kiertoa. Merenrantalaidunten kasvillisuuden ravinteista osa sitoutuu eläinten kasvuun, mikä vähentää ravinteiden kokonaismäärää laidunalueilla.

Rantalaidunnuksen osuudesta rannikkovesien rehevöitymiseen on esitetty epäilyksiä, sillä laiduneläinten on ajateltu tuovan vesistöihin ravinteita. Uuden tutkimuksen mukaan laidunnus vähentää kasvillisuuden biomassaa, siihen sitoutuneiden ravinteiden sekä rantaniityn ravinteiden kokonaismäärää.

Hankkeen selvityksen mukaan laskennallinen ravinteiden poistuma laidunalueelta on keskimäärin 2,2 kg typpeä ja 0,6 kg fosforia hehtaaria kohden. Virtsan ja sonnan mukana laitumelle palautuu laidunruohosta peräisin olevaa typpeä 18,9 kg/ha ja fosforia 1,9 kg/ha.

Osa kasvillisuuden ravinteista sitoutuu eläinten kasvuun ja poistuu eläinten mukana laitumelta, jolloin ravinnetase on negatiivinen. Osa ravinteista palaa takaisin niitylle sonnassa ja virtsassa. Laidunnus kuitenkin vähentää ravinteiden kokonaismäärää alueella.

Eläimet syövät laidunkauden ajan pelkästään laidunruohoa, eikä alueelle viedä lisärehua. Eläinten kautta alueelle palautuvat ravinteet ovat siellä alun perin jo olleita. Rantaniittyjen ja perinnebiotooppien hoidon idea on juuri tämä alueiden köyhdyttäminen ravinteista.

Perämeren rantalaitumilla laiduntaa yleensä 0,5–1 emolehmä–vasikka-paria hehtaaria kohti. Laskelmassa eläintiheytenä käytettiin yhtä emo–vasikka-paria hehtaarilla, ja siinä otettiin huomioon eläimen elopaino ja rehunsyönti. Laidunkausi kestää noin kolme kuukautta.

Hoitamattomien merenrantaniittyjen ravinnemäärät hoidettuja suurempia

Jos laidunnuksessa käytetään pelkästään isokokoisia rotuja, kuten charolais, limousin, simmental, rehun syöntimäärät ja myös eritetyn ja pidättyneiden ravinteiden määrät lisääntyvät hieman. Isoille roduille laskettu ravinteiden poistuma laidunalueelta on keskimäärin 2,6 kg typpeä ja 0,7 kg fosforia hehtaaria kohden. Vastaavasti virtsan ja sonnan mukana laitumelle palautuu typpeä 20,2 kg/ha ja fosforia 2,0 kg/ha.

Aikaisempien tutkimusten mukaan hoitamattomilla merenrannoilla kasvaa tyypillisesti korkeaa järviruokokasvustoa jopa yli 10 000 kg kuiva-ainetta hehtaarilla.

Laiduntamattoman rannan kasvusto voi sisältää hehtaaria kohti jopa 90 kg typpeä ja 9 kg fosforia, jotka ovat alttiita huuhtoutumiselle kuolleen kasvimassan hajotessa.

Ravinnetaselaskennan lisäksi Rantalaidun-hankkeessa kerätään ravinne- ja hygienianäytteitä, joiden perusteella päivitetään arvioita rantalaidunnuksen aiheuttamista hygieniariskeistä ja ravinnevaikutuksista vesistöille sekä tehdään suosituksia riskien minimoimiseksi.

Vuoden 2021 alussa käynnistynyttä Merenrantalaidunnusta luonnon ja ihmisten hyväksi (RANTALAIDUN) -hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, ProAgria Oulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto sekä Eläinten hyvinvointikeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kirjoittaja:

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326388

Lisätietoja hankkeesta:

Tutkimusprofessori Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326149
ErikoistutkijaJaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326622

Linkkejä:

Rantalaidun-hanke

Artikkelikuva: Marika Laurila, Luke