Vesistökunnostusverkoston uutiskirje lokakuu 2023

Kirmanjärven kunnostuksessa kiteytyy kolmen N:n taktiikka: nuottaus, niitto ja neuvonta

Iisalmen Kirmanjärvellä halutaan vähentää ylirehevyydestä aiheutuvia haittoja ja parantaa järven käyttökelpoisuutta. Järveä on kunnostettu tehokalastuksella ja vesikasvillisuuden niitoilla. Viestinnällä ja neuvonnalla halutaan kannustaa maatalouden kuormitusta vähentäviä ympäristötekoja.

Pohjois-Savossa, Iisalmen reittivesistössä sijaitseva Kirmanjärvi on runsasravinteinen järvi, jossa on pienelle humusjärvelle tyypillisiä piirteitä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä. Kirmanjärvellä on laakea syvännealue. Lisäksi järven vedenpintaa on laskettu, kuten useimpien alueen vesistöjen.

Kirmanjärveä on kunnostettu useaan otteeseen, mutta sitä vaivaa edelleen särkikalavaltaisuus ja korkea kasviplanktonin tuotanto. Järven käyttäjille näyttäytyviä ongelmia ovat rehevyydestä aiheutuvat haitat, kuten leväkukinnat, kalakannan vinoutuminen ja veden limoittuminen.

Niittokone järvessä niittämässä ruovikkoa — Urakoitsija Väinö Tikkanen niittämässä Kirmanjärvellä elokuussa 2023. Kuva: Minna Wikström.

Tonneittain tehokalastusta

Kirmanjärven tehokalastusvaiheen saalistavoite oli kahden ensimmäisen vuoden aikana 80 kg/ha/vuosi eli yhteensä 44800 kg ja kolmantena vuonna 50 kg/ha/vuosi eli 14000 kg. Keväisin kalaa on pyydetty rysällä ja syksyisin nuottaamalla.

”Tänä keväänä rysäpyynnin tavoite oli 5000 kg, mutta saalista saatiin noin 2800 kg. Syysnuottaus on kuitenkin yleensä ollut tehokkaampaa kuin rysäkalastus”, kertoo hankkeen kunnostustoimenpiteistä vastaavan Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hartikainen.

Ensimmäisenä hankevuonna Kirmanjärvellä ei päästy täysipainoisesti käytännön toimenpiteisiin ja tehokalastuksen saalis jäi myös silloin hieman suunniteltua pienemmäksi. Vuosi 2022 toteutui suunnitellusti. Kokonaistavoitteesta ollaan nyt hieman jäljessä.

”Lokakuun aikana on vielä tarkoitus nuotata ainakin 18 000 kg kalaa, kun särkikalat ovat parveutuneet”, Hartikainen jatkaa.

Luusuan niitosta luovuttiin jokiravun vuoksi

Kunnostuksessa keskeinen toteutustarve oli kahdelle pienimuotoiselle ruoppaustyölle järven eteläpäässä. Pienelle ruoppaustyölle ei kuitenkin löytynyt urakoitsijaa.

”Päädyimme poistamaan vesikasvillisuutta veneilyn ja järven virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. Samalla avattiin myös järven pohjoispäässä sijaitseva Pieni-Kirman ja Kirmanjärven välinen salmi, johon niitettiin veneen mentävä väylä”, Hartikainen kertoo.

Yksi hankkeen toimenpide oli järven eteläpäässä sijaitsevan luusuan niittäminen. Niitosta kuitenkin luovuttiin jokiravun vuoksi.

”Kirmanjoesta tehtiin koeravustus, jossa löytyi pienimuotoisesti luontaista jokirapukantaa. Luusuan niitosta luovuttiin, sillä riskinä oli kiintoaineksen lähtö liikkeelle. Jokialueella se olisi voinut olla jokiravulle haitallista”, sanoo Hartikainen.

Viestinnällä ja neuvonnalla ulkoista kuormitusta vastaan

Veden laadun tarkastelussa on havaittu, että Kirmanjärven kesäajan pintaveden fosforipitoisuuden vaihteluväli sekä vuosien välillä että kesäkauden aikana on erittäin suuri. Vaihtelu ilmentää rehevän vesistön epävakaita oloja.

Kunnostushankkeen tavoitteena on rehevyystason alentaminen ensisijaisesti klorofyllipitoisuuden osalta tasolle 20 μg/l sekä kokonaisfosforipitoisuuden kohoamisen pysäyttäminen ja palauttaminen tasolle 40 μg/l, jolloin järven ekologinen tila näiden osatekijöiden osalta olisi hyvä.

Ulkoisen kuormituksen lisääntymistä pyritään ehkäisemään maatiloille ja muille alueen toimijoille suunnattavalla viestinnällä ja neuvonnalla. Maatalouden elinkeinonharjoittajille suunnattu ”Maatalouden ympäristöteoilla tuottavuutta oman tilan toimintaan” -neuvontakiertue rantautuu Kirmanjärvelle marraskuun alussa.