Vesistökunnostusverkoston uutiskirje joulukuu 2023

Kaksitasouomat pidättävät ravinteita ja kiintoainetta sekä lisäävät maatalousmaan monimuotoisuutta

Tulvatasanteelliset kaksitasouomat osoittivat toimivansa maatalousalueen vesienhallinnassa, kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä sekä monimuotoisuutta edistävänä ratkaisuna. Tulvatasanteiden säännöllinen niitto parantaa niiden toimivuutta.

Tulvatasanteellisia kaksitasouomia on rakennettu Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana varsin vähän. Niiden toimivuudesta ravinteiden ja kiintoaineen pidättämisessä sekä tulvien hallinnassa on kuitenkin saatu myönteisiä tuloksia. Ratkaisun yleistymisen esteenä on pidetty kaksitasouomien huonoa tunnettuutta viljelijöiden joukossa, tulvatasanteiden alle jäävän peltopinta-alan aiheuttamaa taloudellista menetystä sekä tiedonpuutetta tulvatasanteiden hoidosta. Myös rahoitus näille luontopohjaisille ratkaisuille on usein jäänyt erilaisten vesiensuojeluhankkeitten varaan.

Valumavesi-hankkeessa (2020–2024) on seurattu maa- ja metsätalousalueilla olevien kaksitasouomien ja laajemmin valuma-aluetasoisen luonnonmukaisen vesienhallinnan toimivuutta. Hankkeessa pilotoitiin myös tulvatasanteiden hoitotoimenpiteiden toteutusta sekä tutkittiin hoidon vaikutuksia tulvatasanteiden toimintaan. Tutkimusta tehtiin myös kaksitasouomien vaikutuksesta uomaympäristön monimuotoisuuteen. Miltä tulokset sitten näyttävät?

Tulvatasanteen niiton vaikutukset

Hankkeessa testattiin tulvatasanteiden niittoon koneellista niittokauhaa sekä kevyempiä henkilötyövoimaa vaativia niittomenetelmiä. Niitetty kasvimassa kerättiin pois, jotta niiden sisältämät ravinteet eivät jäisi uomaan seuraavan tulvan huuhtomaksi. Niitolla oli tarkoitus ohjata virtausta, kiintoainetta ja ravinteita pääuomasta tulvatasanteille.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että kasvillisuuden niitto myöhään kesällä voi lähes kaksinkertaistaa kiintoaineen, fosforin ja typen kasautumisen tulvatasanteelle. Vuosien välillä oli kuitenkin vaihtelua. Ensimmäisen ja toisen seurantavuoden välissä rakennettu pohjakynnys ja sen myötä kasvanut tasanteen tulvintatiheys paransivat aineiden pidättymistä edelleen 30–37 prosentilla. Vesi kannattaa siis saada nousemaan tulvatasanteelle säännöllisesti puhdistumaan.

Tulvatasanteen niitto vaikuttaa myönteisesti myös veden pinnankorkeuteen. Kasvillisuuden niitto 30 % tulvatasanteen kokonaispinta-alasta paransi uoman vedenjohtokykyä alustavien tulosten mukaan syksyllä jopa 30 %. Keväällä suhteellinen vaikutus on pienempi, kun niittämätönkin kasvillisuus on laossa eikä aiheuta niin suurta virtausvastusta kuin syksyllä. Tasanteen niitolla voidaan näin ollen pienentää tulvavedenkorkeuksia.

Kaivinkone pellon reunassa, oja
Kaksitasouomien tulvatasanteita niitetään niittokauhalla. Kuva: Pasi Valkama.

Kaksitasouomat ja monimuotoisuus

Kaksitasouoman tulvatasanteella on pinta-alaa paitsi veden puhdistumiselle, myös monimuotoisemmalle kasvi- ja eläinlajistolle. Tutkimuksen mukaan tulvatasanteelle kehittyy monimuotoisempi kasvilajisto, mutta esimerkiksi tulvintatiheys ja kosteusolot vaikuttavat siihen, minkälaista kasvillisuutta tasanteelle kehittyy.

Koska tulvatasanteet monipuolistavat rannan ympäristöä ja uoman rakenteellista vaihtelevuutta, havaittiin uomassa tutkimuksen perusteella yleensä suurempi vesikasvien peittävyys ja lajimäärä sekä rantavyöhykkeellä suurempi kovakuoriaisten ja kasvien lajirikkaus. Pohjaeliöstön lajimäärä sen sijaan oli kaksitasouoman kohdalla alhaisempi, kuin vertailukohteessa.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaksitasouomien lisääminen maatalousmaisemaan nosti alueellista kokonaislajimäärää pelkkiin perinteisiin uomiin verrattuna​.

Tukiuudistus kääntyy ympäristön hyödyksi

Peruskuivatustuen uudistuksen myötä peruskuivatushankkeiden tukeminen siirtyi vuoden 2023 alusta osaksi EU-rahoitteista maatalouden tukijärjestelmää. Rakennetuella tuettavat yhteiset ojitusinvestoinnit ovat osa Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviä investointeja maatiloilla –tukitoimea.

Tuen saamisen edellytyksenä on, että ojitushanke toteutetaan siten, että ojituksesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja estetään tai vähennetään, ravinteita ja kiintoainetta pidätetään, virtausta viivytetään, sekä huomioidaan muuttuvat sää- ja vesiolosuhteet sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden toteutumisessa kaksitasouomilla ja muilla luontopohjaisilla ratkaisuilla on aivan keskeinen rooli, eikä perinteisiä ojien perkauksia enää tueta.

Kirjoittaja:

Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Valumavesi-hankkeen julkaisut ja materiaalit (syke.fi)

Artikkelikuva:

Kaksitasouoma. Kuva: Pasi Valkama.