Uutiskirjeen etusivulle

Järviruoko toimii monipuolisesti hulevesien mikromuovin ja muiden haitta-aineiden poistossa

Rannoilla yleisesti kasvavaa järviruokoa voidaan hyödyntää sekä niitettynä suodatinmateriaalina että kasvustona rakennetuissa kosteikoissa mikromuovihiukkasten ja muiden haitallisten aineiden poistoon hulevesistä.

EU:n Interreg-ohjelman rahoittamassa FanpLESStic-sea -hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia menetelmiä estämään mikromuovin päätymistä vesistöihin, erityisesti Itämereen. Kolmessa hankkeen aikana testatussa pilotissa hyödynnettiin järviruokoa joko niitettynä suodatinmateriaalina tai rakennettujen kosteikkojen kasvustona.

Ruokosuodatin kaupunkilumen sulamisvesien puhdistuksessa

Luonnonvarakeskus selvitti yhdessä Kouvolan kaupungin ja Kestävästi luonnosta -osuuskunnan kanssa järviruokonipuista rakennetun suodattimen kykyä pidättää kaupungin aurauslumien keräysalueen sulamisvesistä peräisin olevia liikenteen mikromuovipartikkeleita ja muita epäpuhtauksia. Alueen poisto-ojaan rakennetun suodattimen läpi virtaavan veden puhdistumista seurattiin runsaslumisen ja kylmän talven jälkeen lumen sulamisen aikana keväällä 2021.

Ojassa virrannut vesi pysyi pitkään hyvin kylmänä. Vasta kun veden lämpötila oli noussut yli 12°C:een toukokuun lopussa, ruokosuodatin alkoi pidättää kiintoainesta. Siinä vaiheessa ruokomateriaalin pinnalle oli todennäköisesti muodostunut mikrobien rakentamaa biofilmiä, joka esti hiukkasten pääsyä suodattimen läpi. Suodattimen tehokkuutta mikromuovin poistossa ei kuitenkaan voitu todentaa toukokuun näytteenoton aikaan.

Kouvolan alueelle aikaisemmin rakennetut ruokosuodattimet ovat poistaneet ojavesistä hyvin sekä kiintoainetta että ravinteita. Ruokosuodattimet ovat myös osoittautuneet kustannustehokkaiksi, helposti rakennettaviksi, paikallisesti muunneltaviksi ja ympäristöllisesti kestäviksi ratkaisuiksi hulevesien puhdistamiseen.

Rakennetut kosteikot ovat tehokkaita veden puhdistajia

Puolalaisessa Gdanskin kaupungissa toteutetuissa, rakennettuihin kosteikkoihin perustuvissa piloteissa saatiin hyvin lupaavia tuloksia. Pilotteihin johdetuista hulevesistä poistui jopa 90 prosenttia mikromuovipartikkeleista. Myös hulevesien sisältämät ravinteet, raskasmetallit, PAH-yhdisteet sekä haittamikrobit saatiin tehokkaasti poistettua.

Hanke osoitti, että järviruoko on hyödynnettävissä monipuolisesti ratkaisuissa, jotka tähtäävät mikromuovin poistoon hulevesistä osana muun hienojakoisen kiintoaineksen ja haitallisten aineiden poistoa.

Erityisesti luonnon materiaaleihin ja biologisiin mekanismeihin perustuvien ratkaisujen hyödyntäminen ja niiden tehokkuuden optimointi vaativat kuitenkin lisäselvitystä ja pitkäaikaisia pilottikokeita, jotka mahdollistavat systeemien stabiloitumisen ja siten tärkeiden biologisten reaktioiden tutkimisen.

Kirjoittajat:

Tutkija Marjatta Vahvaselkä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi

Erikoistutkija Erika Winquist, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkkejä:

Research focusing on decreasing and removing microplastics in the Baltic Sea

Piloting technologies for microplastics removal from urban waters : FanpLESStic-sea project report

Artikkelikuva:

Kouvolan kaupungin Tanttarin lumenkeräysalueen poisto-ojaan järviruokonipuista rakennettu suodatin. Tietotaitoa saatiin paikalliselta Kestävästi luonnosta -osuuskunnalta. Kuva Erika Winquist.