Uutiskirjeen etusivulle

Järviketjun kunnostaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä

Ruoveden Muroleessa on kunnostettu neljän järven järviketjua useiden vuosien ajan muun muassa niittämällä ja hoitokalastamalla. Tänä syksynä kokeiltiin sisäisestä kuormituksesta kärsivän järven kemikalointia, jonka tarkoituksena on saostaa järvivedestä ravinteita pohjalle. Kunnostushankkeen onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua sekä pitkäjänteistä yhteistyötä toimijoiden välillä.

Jouttenuksen järviketjun järvet, Jouttenus, Myllyjärvi, Rikalanjärvi ja Kaleton ovat matalia järviä, joiden valuma-alueilla on harjoitettu kymmeniä vuosia metsä- ja maataloutta. Rehevöitymisestä johtuvat runsaat sinileväkukinnot heikentävät vesistöjen virkistysarvoa.

Jouttenuksessa veden ekologinen tila on luokiteltu vain tyydyttäväksi, sillä järvi kärsii sisäisestä kuormituksesta ja on käytännössä täysin hapeton jo viiden metrin syvyydessä. Lisäksi ylimpänä järviketjun järvenä Jouttenus rehevöittää laskuvesillään ketjun alempia järviä.

Kunnostuksessa vaaditaan useita toimenpiteitä ja asiantuntijuutta

Viime vuosien aikana järvillä on tehty vuonna 2013 valmistuneen kunnostussuunnitelman mukaisia toimia, kuten hoitokalastusta, niittoja sekä syvänteen hapetusta. Näiden vaikutusta vedenlaatuun on seurattu säännöllisesti. Valuma-alueiden kunnostusta on selvitetty ja tämä työ jatkuu.

Järvien asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti talkoisiin ja rahoittaneet itse osan toiminnasta. Välttämättömänä apuna ovat olleet myös ELY-keskuksen myöntämät avustukset sekä Ruoveden kunnan, Muroleen kalastusosuuskunnan ja yksittäisten yritysten (Keskipakovalu Oy, Kopal Oy) antama tuki. Yhteistyö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY ry) kanssa on ollut toiminnan kannalta ehdottoman tärkeää. Ammattilaisten tuki on välttämätöntä oikeiden toimien ja viranomaisyhteistyön onnistumiseksi.

Välivesikemikaloinnilla ravinteet pohjalle

Jouttenuksen ongelmasyvänteen aiheuttaman sisäisen fosforikuormituksen osuus on ollut noin 40 prosenttia järven kokonaiskuormituksesta. Kesäkerrostuneisuuden loppupuolella, syyskuun puolivälissä vedenpuhdistuskemikaali levitettiin kuuden metrin syvyyteen, hapettoman ja runsasravinteisen syvänteen päälle. Tavoitteena oli saostaa syvänteeseen vapautunut liukoinen fosfori takaisin pohjaan ennen sen leviämistä koko järveen syystäyskierron myötä.

Tässä välivesikemikaloinnissa vaikutukset kohdistettiin sisäisen kuormituksen hillitsemiseen eikä toimenpide aiheuttanut haittaa järven eliöstölle. Toimenpiteen suunnittelusta ja tarkkailusta vastasi KVVY ry ja kemikaloinnista Ympäristö Ojansuut Oy.

Toimenpiteitä niin valuma-alueilla kuin järvessäkin

Jouttenuksella kunnostus- ja hoitotoimenpiteet jatkuvat myös tulevina vuosina. Ongelmasyvänteen kemikaloinnin jälkeen jatketaan vesikasvien jokavuotista niittoa ja valuma-alueen vesienhallintaan liittyviä toimenpiteitä.

Jouttenuksen kunnostus toimiikin hyvänä esimerkkinä rehevän järven kunnostamiseen vaadittavasta yhteistyöstä ja toimenpiteiden toteutuksesta. Lisäksi vaaditaan kunnostusmenetelmien jatkuvaa kehittämistä.

Kirjoittajat:

Puheenjohtaja Lauri Seinelä, Jouttenuksen järviketjun suojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@tuni.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Mattila, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@kvvy.fi

Artikkelikuva:

Jouttenuksen sinileväkukinnot saattavat kestää viikkoja. Kuva Lauri Seinelä.