Vesistökunnostusverkoston uutiskirje lokakuu 2024
Itämerelle apua peltojen kipsikäsittelystä?
Kotimaisten tutkimusten mukaan savipelloilta vesiin päätyvää fosforikuormitusta voidaan vähentää kipsikäsittelyllä. Nyt selvitetään, tehoaako kipsi myös muissa Itämeren maissa ja miten menetelmää tulisi muokata paikallisiin olosuhteisiin.
Kipsin levitys voi puolittaa pelloilta huuhtoutuvan fosforin määrän, sillä se vähentää sekä maa-ainekseen sitoutunutta että liuennutta fosforia. Lisäksi kipsi voi estää orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja parantaa maan rakennetta. Jos kipsikäsittely toimisi esimerkiksi maatalousvaltaisessa Puolassa, menetelmän potentiaali vähentää ravinteita Itämerestä olisi merkittävä.
Syken vetämässä kahdessa hankkeessa tutkitaan, miten kipsi puree fosforikuormitukseen Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomesta mukana on Ahvenanmaa, jossa kipsiä ei toistaiseksi ole käytetty.
Samalla selvitetään, miten menetelmä sopii paikallisiin viljely- ja ympäristöolosuhteisiin ja onko kipsin levitykselle muita esteitä. Esimerkiksi Norjassa menetelmä on tällä hetkellä kielletty.
Kipsin tehoa tutkitaan laboratoriossa ja pellolla
Laboratoriokokeilla saadaan alustavaa tietoa kipsin tehosta erityyppisillä maalajeilla, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan loppuvuodesta. Ruotsissa tarkoitusta varten rakennetaan liikuteltava koelaboratorio, jolla kipsin tehoa voidaan demonstroida paikallisille viljelijöille.
Myös peltokokeet ovat alkamassa ja kipsinlevitykseen on osallistunut jopa Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Laajin peltolevitys tehdään Ahvenanmaalla, jossa tavoite on käsitellä sata hehtaaria.
Kipsiä saatavilla ja käsiteltävää peltoa riittää
Suomessa Siilinjärven kipsivuori tarjoaa käytännössä loputtoman puhtaan kipsin lähteen. Kipsiä löytyy myös muista maista. Esimerkiksi Latviassa on kipsikaivoksia, Puolan voimalaitoksilla syntyy savukaasujen pesukipsiä ja Ruotsissa testataan rakennuksista kierrätettyä kipsiä.
Alustavien GIS-analyysien perusteella Puolassa voisi olla 3 miljoonaa hehtaaria kipsikelpoista peltoa ja Ruotsissa 0,2–0,25 miljoonaa hehtaaria.
Menetelmää ei tunneta ulkomailla
Ilosanoma kipsistä ei juuri ole levinnyt muihin maihin. Varsinkin Puolassa ja Baltian maissa menetelmä on vielä vieras. Kyselyillä selvitetään viljelijöiden ja neuvojien käsityksiä kipsistä ja halukkuutta käyttää kipsiä omalla tilallaan. Kyselyihin vastaaja saa samalla tuhdin tietopaketin menetelmästä.
Viljelijöitä ja eri sidosryhmiä tavoitellaan myös kullekin kielelle käännetyillä esitteillä ja animaatioilla. Joissakin maissa kipsikäsittelyä terästetään kalkki- tai rakennekalkkikäsittelyllä, jotta esimerkiksi maan happamuutta voidaan samalla korjata. Liettuassa ja Puolassa peltomaan pH voi olla hyvin matala.
Räätälöity toimintamalli kullekin maalle
Suomen oloissa peltojen kipsikäsittely on yksi kustannusvaikuttavimmista fosforikuormituksen vähentämistoimista. Hankkeessa selvitetäänkin, kuinka paljon fosforikilon vähentäminen maksaisi muissa maissa. Samalla arvioidaan kipsikäsittelyn elinkaariset ilmastovaikutukset. Lopullisena tavoitteena on tuottaa kullekin maalle toiminnallinen, eri sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa laadittu kansallinen malli kipsin käytölle.
Baltic Sea Interreg -hankkeessa GYPREG (Tackling agricultural phosphorus load by soil amendments, 2023–2026) työskentelee 8 partneria ja 15 liitännäispartneria. Syken lisäksi Suomesta mukana on John Nurmisen säätiö. IBA-hankkeessa NordGypsum (Peltojen kipsikäsittely yhteistyömuotona Itämeren vedenlaadun parantamisessa, 2023–2025) on mukana myös norjalainen ja tanskalainen partneri.
Kirjoittaja:
Johtava tutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä:
Animaatio kipsin vaikutuksesta
Artikkelikuva:
Puola on maatalousvaltainen maa, jonka pelloista voisi kolme miljoonaa hehtaaria soveltua kipsikäsittelyyn. Kuva: Petri Ekholm.
