Uutiskirjeen etusivulle

FutureLakes-hanke tuo innovaatioita järvikunnostukseen

Järvien tilan parantaminen edellyttää sekä teknisiä että yhteiskunnallisia innovaatioita. Molempia kehitetään Euroopan Unionin rahoittamassa FutureLakes-hankkeessa, joka monistaa parhaita järvikunnostuskäytäntöjä.

FutureLakes-hanke pyrkii parantamaan järvien tilaa kehittämällä uusia innovaatioita järvien suojeluksi ja kunnostamiseksi. Hankkeessa hyödynnetään kokemuksia eurooppalaisilta järvikunnostuksen lippulaivakohteilta, joilla kunnostus on todennetusti parantanut järvien tilaa. Kotimaisena esimerkkinä hankkeessa on Lahden Vesijärvi, jonka menestyksekkäitä kunnostuskäytäntöjä demonstroidaan yhdessä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa.

Kestävä kunnostus hyödyntää luontopohjaisia, kiertotalouteen perustuvia ja luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja

Kestävä järvikunnostus tuottaa parhaimmillaan pitkäkestoisia järven tilaa parantavia tuloksia ja tarjoaa samalla luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta tukevia lisähyötyjä.

Järviin päätyneiden ylimääräisten ravinteiden poistoon tähtäävät järvikunnostusmenetelmät antavat mahdollisuuden ravinteiden hyötykäyttöön ja voivat tukea siirtymää kohti ravinteiden suljettua kiertoa. Erilaiset rehevöitymiseen sidoksissa olevat järvibiomassat, kuten sinilevien massaesiintymät, ylitiheä särkikalasto sekä umpeenkasvua kiihdyttävä liiallinen vesikasvillisuus voivat puolestaan toimia raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja energiateollisuudelle. Näitä kiertotalouteen pohjautuvia ratkaisuja esitellään ja pilotoidaan FutureLakes-hankkeen eurooppalaisilla esimerkkikohteilla.

Kunnostusten kustannustehokkuutta kehitetään pilottikohteilla

FutureLakes-hankkeen innovaatiopilotteihin lukeutuvalla tanskalaisella Ormstrup-järvellä on kehitetty osana RePair-hanketta innovatiivista, ympäristölle hellävaraisempaa imuruoppauksen sovellutusta pintasedimentin ja pysyvämpään ravinteiden poistoon. Vesistökunnostusverkosto vieraili Ormstrup-järvellä yhdessä Vesijärvisäätiön ja Kotkan Merityö Oy:n kanssa huhtikuussa 2025.

Hellävaraisemman imuruoppausmenetelmän etuna ovat perinteiseen imuruoppaukseen nähden huomattavasti vähäisemmät työnaikaiset haittavaikutukset vedenlaatuun, jotka on todennettu Ormstrup-järvellä. Lisäksi imuruoppauksen automatisoinnilla on pystytty vähentämään menetelmän kustannuksia merkittävästi. Vastaavaa toimintatapaa tullaan pilotoimaan Suomessa osana Priodiversity LIFE -hanketta, jossa kohdejärvenä toimii Iisalmen Keskimmäinen.

Kestävämpi kunnostus edellyttää rahoituspohjan laajentamista sekä tukea politiikan ohjauskeinoilta

Järvikunnostuksen innovaatioihin voidaan lukea myös erilaiset toimintatavat, jotka edistävät sektorirajat ylittävän yhteistyön lisäämistä, kansalaisten osallistamista, järvien tilaa turvaavan politiikan täytäntöönpanoa sekä järvikunnostustoiminnan rahoituspohjan laajentamista. FutureLakes-hankkeen esimerkkikohteilta kootaan yhteen kestävän järvikunnostuksen mahdollistavat parhaat käytännöt ja toimintatavat, jotta eurooppalaisten järvien hyvä tila voidaan tulevaisuudessa saavuttaa ja turvata.

FutureLakes-hanke on Euroopan Unioinin rahoittama hanke, joka toteutetaan aikavälillä 1.10.2024-30.9.2027. Hanketta koordinoi norjalainen NIVA ja hankekumppaneita on yhteensä kymmenen. Hankkeen Suomen osuutta johtaa Suomen ympäristökeskus (Syke) ja suomalaisena yhteistyötahona toimii Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö.

Kirjoittaja:

Laura Härkönen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

FutureLakes
Vesijärvisäätiö
RePair (Grundfos Foundation)
Priodiversity LIFE

Artikkelikuva:

Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus