Uutiskirjeen etusivulle

Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta julkaistiin kesällä – vertailevan tiedon saatavuus voisi kannustaa toimien valintaan

Arvioinnissa tarkastellaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannusvaikuttavuuden kokonaiskuvaa. Tavoitteena on täsmentää, millaisia toimenpiteitä ravinnekuormien vähentämiseksi on tällä hetkellä käytössä, kuinka vaikuttavia ne ovat nykytiedon perusteella ja miten ne vertautuvat toisiinsa.

Arvioinnin tuloksia käytetään Ahti-ohjelman edistämistyöhön sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanon kehittämiseksi. Lounais-Suomen elinvoimakeskus on toiminut arvioinnin tilaajana ja sen on toimittanut Luonnonvarakeskus.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimilla vähennetään elinkeinojen aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Samalla parannetaan veden laatua ja turvataan vesiluonnon monimuotoisuutta. Vesiensuojeluun panostaminen tukee kansalaisten hyvinvointia, elinkeinojen kestävää toimintaa ja pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä muuttuvassa ilmastossa.

Toimien kustannusvaikuttavuutta jaoteltiin neljään ryhmään

Metsätalouden toimien osalta tarkastelun kohteina olivat laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot, luonnontilaiset ja ennallistetut kosteikot, ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Maatalouden osalta tarkastelussa oli mukana jaksottainen kyntö, maatalouden kosteikot, säätösalaojitus, kipsi, rakennekalkki, maanparannuskuitu, kerääjäkasvit, kaksitasouoma, suojavyöhykkeet ja lantapoikkeuksesta luopuminen.

Tulosten perusteella vesiensuojelutoimet voitiin jäsentää neljään ryhmään: toimenpiteisiin, jotka samanaikaisesti parantavat taloudellista tulosta ja vähentävät kuormitusta, kustannuksia aiheuttaviin mutta verraten edullisiin toimiin, kohtuullisia kustannuksia aiheuttaviin suhteutettuna vesiensuojeluhyötyyn, sekä toimiin, joiden kustannukset ovat suuret suhteessa saavutettuun vesiensuojeluhyötyyn.

Parhaimmillaan toimenpide tukee sekä ympäristöä että kannattavuutta

Metsien jatkuva kasvatus ja peltojen jaksottainen kyntö osoittautuivat toimenpiteiksi, jotka voivat sekä parantaa taloudellista tulosta että vähentää kuormitusta tietyissä olosuhteissa. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että moniin toimenpiteisiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta sekä vesiensuojelun tehon että kustannusten osalta. Samalla tarkastelu korostaa tarvetta arvioida jatkossa kriittisesti sellaisia toimenpiteitä, joiden kustannusvaikuttavuus jää vähäiseksi. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti metsätaloudessa laajasti hyödynnetyt laskeutusaltaat.

Vaikutuksia on tarkasteltava kokonaisuutena

Lisäksi tulee huomioida, että arvioinnissa ei tarkasteltu toimimatta jättämisen arvoa. Esimerkiksi kunnostusojitusten välttäminen heikosti kannattavilla alueilla voi olla yhtä aikaa sekä taloudellisesti järkevää että ympäristön monitavoitteisista näkökulmista hyödyllistä.

Lisäksi toimenpiteen kustannusvaikuttavuus riippuu olosuhteista ja kokonaisvaikutuksista. Esimerkiksi sama keino voi olla paikoin tehokas ravinnevalumien vähentämisessä, mutta heikentää luontoarvoja. Siksi yksittäisten hyötyjen sijaan on paikka- ja toimenpidekohtaisesti aina tarkasteltava ympäristöön liittyviä kokonaisvaikutuksia. Arvioinnissa tämä näkökulma nousi esiin esimerkiksi kaksitasouomien soveltamisen kohdalla sekä vesien johtamisessa luonnontilaisen suon läpi.

Yhteinen ja päivittyvä tieto toimien kustannuksista ja vaikutuksista vahvistaisi tulevaa ohjausta

Arvioinnin toimenpiteiden kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyvää tiedonkeruuta tehtiin laajassa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja hankkeiden kesken, mitä pitäisi lisätä ja ylläpitää myös tulevaisuudessa. Myös sidosryhmien osoittama kiinnostus arviointia kohtaan osoitti, että jatkossa olisi tarpeen kehittää esimerkiksi yhteinen avoimesti päivittyvä tieto vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksille, vaikutuksille ja niihin liittyville esimerkkikohteille.

Selvityksen tuloksia on jo nyt hyödynnetty muun muassa vesien- ja merenhoitosuunnitelmien kehittämiseen sekä Saaristomeriohjelman valuma-aluesuunnitelmien sisältöihin. Lisäksi selvityksen sisältöä viedään hyödynnettäväksi METKA- ja CAP-ohjelmien ohjauksen kehittämiseen sekä pohjustamaan uuden tiedon keräämiseen liittyviä aloitteita.

Julkaisun pysyvä osoite Doria-julkaisupalvelussa:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-410-3

Lisätiedot:

Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija, Lounais-Suomen elinvoimakeskus, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 050 390 2389

Mika Nieminen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 2399

Sakari Sarkkola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, 029 532 5409