Uutiskirjeen etusivulle

Alusveden suodatukselle uusi menetelmäohje

Rehevöityneiden, lämpötilakerrostuvien järvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelmäohje. Menetelmässä johdetaan ravinnepitoista hapetonta alusvettä ilmastuksen kautta hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan järveen. Menetelmäohje tukee alusveden suodatuksen suunnittelua uusille kohteille.

Rehevöityneiden järvien kunnostus edellyttää sekä ulkoisen kuormituksen merkittävää vähentämistä että uusien menetelmien käyttöönottoa sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Yksi uusista ravinteiden poistoon tähtäävistä menetelmistä on Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin kehittämä alusveden suodatus hiekkasuodattimen läpi, jota on pilotoitu Lahden Kymijärvellä vuodesta 2018 saakka. Ympäristöministeriön rahoittamassa Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo)-hankkeessa menetelmää pilotoitiin kesän 2024 aikana myös Inkoon Linkullasjön -järvellä.

Alusveden suodatus hyödyntää järven sisäistä kuormitusta

Alusveden suodatusmenetelmä soveltuu parhaiten syville ja reheville järville. Menetelmän reunaehtona on lämpötilakerrostuneisuuden muodostuminen. Kerrostuneisuuskaudella syvien ja rehevien järvien pohjanläheisen veden happi kuluu usein loppuun, mikä edesauttaa fosforin vapautumista sedimenteistä. Alusveden suodatuksessa pyritään hyödyntämään tätä hapettomissa olosuhteissa sedimentistä alusveteen vapautunutta fosforivarantoa, eli niin sanottua järven sisäistä fosforikuormitusta.

Hiekkasuodatusteknologialla tuetaan järvien kunnostusta

Alusveden suodatus on mahdollista toteuttaa joko erikseen kohteeseen perustettavan hiekkasuodatuskentän avulla tai vedenpuhdistusteknologiaan perustuvalla väliaikaisella hiekkasuodatusyksiköllä, joka ei edellytä pysyvärakenteisen hiekkakentän perustamista. Kymijärvellä on ollut käytössä rakennettu hiekkasuodatuskenttä ja Linkullasjön-järvellä pilotoitiin puolestaan väliaikaista vedenpuhdistusyksikköä.

Molemmissa tapauksissa hapeton fosforipitoinen alusvesi johdetaan uppopumpulla järven tai järvialtaan syvänteeltä ensin ilmastussammioon. Sieltä alusvesi johdetaan hiekkasuodatusyksikköön, johon ravinnesakka kerääntyy. Suodatettu vesi palautetaan kosteikon tai kasvipeitteisen ojan kautta takaisin kunnostettavaan järveen. Suodatuksessa muodostunut ravinnesakkapitoinen pesuvesi (ns. rejektivesi) toimitetaan erikseen käsiteltäväksi esimerkiksi jätevedenpuhdistamolle tai tapauskohtaisesti voidaan kartoittaa mahdollisuuksia hyötykäyttöön esimerkiksi lannoitteena tai hiekkamassan osalta maanparannusaineena.

Uusi menetelmäohje helpottaa alusveden suodatuksen suunnittelussa

Sekä Kymijärven että Linkullasjön-järven pilottien tulosten perusteella hiekkasuodatusteknologiaan perustuvien alusveden suodatusyksiköiden fosforinpoistoteho on ollut verrattain hyvä. Osana RaPo-hanketta tuotettiin kyseisissä piloteissa saatujen kokemusten perusteella menetelmäohje, jonka tavoitteena on tukea tulevien alusveden suodatushankkeiden suunnittelua. Menetelmäohjeessa kuvataan menetelmän edellyttämät reunaehdot, sekä suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa huomioitavat asiat tarvittavaa seurantaa unohtamatta. Tuotetun menetelmäohjeen tavoitteena on laajentaa vesienhoidon keinovalikoimaa rehevöityneille, kerrostuville järville.

Kirjoittajat:

Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
Dosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Linkkejä:

Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle (vesi.fi)
Ravinteet Poistoon -hanke: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) (syke.fi)

Artikkelikuva:

Alusveden suodatusta varten Lahden Kymijärven lähivaluma-alueelle perustettu hiekkasuodatuskenttä. Kuva: Kari Sainio.