Uutiskirjeen etusivulle

Uusi arvio toiminnan vaikuttavuudesta kertoo, että verkostotoiminta vesiensuojelussa on vahvistunut

Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä, yhdistyksiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vuonna 2019 alkanut Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua, sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin ensimmäistä kertaa ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä.

Ympäristöministeriö rahoitti vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa noin 4,2 miljoonalla eurolla osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019–2023. Ohjelmassa pyrittiin varmistamaan, että vesiensuojelutoimet kohdistuvat juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan – ja että niitä toteutetaan laaja-alaisesti. Lisäksi vesistöjä kunnostettaessa monitavoitteisuutta ei pidä unohtaa: yhdessä vesiensuojelutoimien kanssa torjutaan myös ilmastonmuutosta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta.

Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy, ja siinä hyödynnettiin sekä aineistoanalyysiä että laajapohjaisia sidosryhmähaastetteluja ja kyselyitä. Niiden avulla pyrittiin hahmottamaan, onko toiminta organisoitu järkevästi, onko se vahvistanut tai synnyttänyt uutta yhteistyötä ja vaikuttanut kunnostushankkeiden määrään tai laatuun. Arviointi sisälsi myös suosituksia jatkoon toiminnan kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Uusia verkostoja ja lisää yhteistyötä

Arvion mukaan vesistökunnostusverkostojen rahoitus on lisännyt sekä uusien verkostojen määrää että olemassa olevien verkostojen aktiivisuutta. Myös yhteistyö muiden verkostojen sekä toimijoiden välillä on lisääntynyt. Etenkin kuntien, maaomistajien sekä vesialueiden omistajien ja osakaskuntien osallistumista ja sitä kautta saadun paikallistuntemuksen parempaa hyödyntämistä pidettiin erityisen arvokkaana.

Uusien toimijoiden mukaantulo sekä tiedon ja kokemuksen jakaminen on synnyttänyt uutta ja entistä laaja-alaisempaa hanketoimintaa. Pitkällä tähtäimellä tällainen toiminta auttaa saavuttamaan kunnostusten ydintavoitteen eli vesiemme hyvän tilan. Verkostomainen toiminta myös sitouttaa yhteiskunnan eri toimijoita ja turvaa jatkuvuutta yksittäisten hankkeiden välillä.

On tärkeää, että alueet voivat valita parhaiten omaan tilanteeseensa ja toimintaympäristöönsä soveltuvan tavan toteuttaa vesistökunnostuksen verkostotoimintaa. Siksi erilaiset alueelliset toimintamallit ovat täysin perusteltuja. Tärkeänä yksityiskohtana kerrotaan, että verkostolla on hyvä olla vahva vetovastuun ottava toimija. Se voi olla alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai hyvin verkostoitunut yhdistys tai muu organisaatio. Alueellinen aktiivisuus ja yhteistyöpohja vesistökunnostuksissa on hyvin vaihtelevaa, mutta Vesiensuojelun tehostamisohjelman tuen avulla toiminta on saanut uutta potkua koko Suomessa.

Suosituksissa toivotaan pysyvämpää rahoitusta

Suositusten mukaan ympäristöministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi mahdollistaa ja kehittää vesistökunnostukseen liittyvää jatkuvaluonteista verkostotoimintaa, joka ei olisi riippuvaista erillisestä rahoituksesta.

Alueellisen autonomian säilyttäminen ja vahvistaminen, sekä luottamuksen rakentaminen keskeisiin sidosryhmiin, kuten kuntiin ja maanomistajiin sekä alueen yrityksiin, ovat avainasemassa vaikuttavan vesistökunnostuksen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Vedet tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja verkostomaisella yhteistyöllä on parhaat mahdollisuudet edistää sen toteuttamista.

Lisätietoa:

Vesistökunnostusten alueellisten asiantuntijaverkostojen arviointi, Gaia Consulting Oy 2023

Vesiensuojelun tehostamisohjelma, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto, Suomen ympäristökeskus.

Artikkelikuva:

Pixabay