Uutiskirjeen etusivulle

Neljässä valuma-aluepilotissa kehitetään kestävää, valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa

Valuma-aluepilottien tarkoituksena on valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelun ja toteutuksen kehittäminen. Pilottien tehtävänä on tuottaa ratkaisuja, tietoa ja kokemuksia vesienhallinnan ja vesiensuojelun tunnistettuihin haasteisiin ja samalla huomioida maa- ja metsätalouden tarpeet.

Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta ja vesistökunnostus ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi vesien hyvän tilan edistämisessä. Valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseen liittyy paljon tunnistettuja haasteita, kuten maanomistajien aktivointi ja motivointi, vaikuttavien luonnonmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, koordinaation ja priorisoinnin puute tai osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden vähäinen määrä.

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoitti neljä eri kehittämisteemaan keskittyvää valuma-aluepilottia (2022–2024), joiden tehtävänä on tuottaa monipuolisesti tietoa ja kokemuksia keinoista, joilla edistetään kestävää valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja vesiensuojelua.

Mitä on kestävä valuma-aluelähtöinen vesienhallinta?

Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan yhtenä tärkeänä tekijänä on valuma-aluelähtöinen vesien määrän ja laadun hallinnan suunnittelu ja toteutus valuma-alue- tai osavaluma-aluetasolla. Tämä tarkoittaa, että valuma-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena, tunnetaan vesien määrän ja laadun haasteet ja etsitään mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden ja maanomistajien kanssa.

Kestävässä valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa otetaan huomioon maa- ja metsätalouden tarpeet, alueelliset vesienhoidon ja -suojelun tavoitteet, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tavoitteena on, että valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa panostetaan luonnonmukaisien vesienhallinnan menetelmien toteuttamiseen erilaisissa ympäristöissä.

Piloteilla on erilaiset kehittämisteemat ja -tehtävät

Vuoden 2022 lopussa käynnistyneillä valuma-aluepiloteilla on erilaiset kehittämisteemat ja -tehtävät. Varsinais-Suomessa Paattistenjoella pilotissa tehdään toimia, joiden avulla pystytään vesienhallinnan ja etenkin valumavesiä pidättämällä hallitsemaan valuma-alueella kuivuusriskejä. Kuivuusriskeissä tarkastellaan erityisesti riskejä maataloustuotannolle ja huomioidaan ettei ympäristön tila heikkene.

Uudellamaalla Espoon Pitkäjärven valuma-alueelle laaditaan vesienhallintasuunnitelma Vantaan ja Espoon kaupunkien välisenä yhteistyönä. Pilotissa tuotetaan tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön ja maa- ja metsätalouden vesienhallintaa pysytään yhteensovittamaan luonnonmukaisin menetelmin yli hallintorajojen.

Etelä-Savossa Kyyveden pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävä on aktivoida ja neuvoa toimijoita valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Pilotin tehtävänä on tarkastella, onko valuma-aluetalkkaritoiminta kustannustehokas ja vaikuttava tapa edistää vesienhallintaa ja vesien hyvän tilan saavuttamista.

Pirkanmaalla Kovesjoen turvemaavaltaisella vesistöalueella kehitetään toimintatapoja, jotta suunnitelmista edetään konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tavoitteena on, että tulevina vuosina saadaan entistä tehokkaammin olemassa olevia valuma-aluesuunnitelmia vietyä toteutukseen.

Edellä kuvattujen kehittämisteemojen lisäksi kukin pilotti kerää tietoa omaan teemaan soveltuvista rahoitusmahdollisuuksista, pätevistä suunnittelijoista ja urakoitsijoista sekä viestivät aktiivisesti maa- ja metsätalouden valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan hyödyistä eri toimijoiden näkökulmista.

Kirjoittajat:

Ympäristöasiantuntija Essi Hillgren, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Ympäristöasiantuntija Henri Vaarala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkkejä:

Vesiensuojelun tehostamisohjelma – Ympäristöministeriö

Artikkelikuva:

Västankvarnin kaksitasouoma, Inkoo 2022. Kaksitasouoman avulla kasvatetaan uoman tilavuutta ja parannetaan vettyvien peltojen viljeltävyyttä. Tulvatasanne pidättää ravinteita ja kiintoainesta ja vähentää niiden kulkeutumista vesistöihin. Lisäksi tulvatasanteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Essi Hillgren.