Uutiskirjeen etusivulle

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuus -webinaarin keskeisiä nostoja

Lounais-Suomen elinvoimakeskus järjesti 18.3.2026 maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuusaiheeseen keskittyvän webinaarin, joka kokosi noin sata osallistujaa kuulemaan Luken kokoamaan selvitykseen kerättyä tutkimustietoa ja keskustelemaan niihin liittyvistä huomioista vesiensuojelutoiminnan ohjaamisen kehittämisessä. Selvityksen tavoitteena on tuoda näkyviin ajantasainen tieto vesiensuojelutoimien kustannustehokkuudesta ja tunnistaa, millaisia toimia tarvitaan seuraavaksi vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. Lisäksi tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa, joka auttaa luomaan yhteistä suuntaa vesiensuojelutyölle sidosryhmien hankkeiden, ohjauksen ja toimeenpanon kesken.

Webinaarissa esitelty selvitys on Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tilaama, ja se julkaistaan kuluvan kevään aikana Doriassa. Tilaisuudella viestittiin ajankohtaisesta työstä ja mahdollistettiin kuulijoiden osallistuminen selvitysprojektin viimeistelyvaiheeseen.

Selvityksen tulokset ja keskeiset havainnot

Selvitystä esitteli johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta. Sen työstämiseen on osallistunut laaja joukko myös muita tutkijoita, yhteensä tähän asti jo 14 henkilöä. Tulokset osoittavat, että tieto toimien vaikutuksista ja kustannuksista on hajallaan ja vaihtelee, mutta toisaalta myös, että tietoa on olemassa, ja että toimien ohjausta voisi olla mahdollista jo nykyisen tiedon valossa kehittää aiemmasta. Esityksessä käsiteltyjä toimia olivat metsien kohdalla jatkuvapeitteinen kasvatus, virtaamansäätöpadot, kosteikot, laskeutusaltaat, suojavyöhyke, sekä maatalouden kohdalla jaksottainen kyntö, kerääjäkasvit, kosteikot, säätösalaojitus, lantapoikkeuksesta luopuminen, kipsi, suojavyöhykkeet, rakennekalkki, maanparannuskuidut ja kaksitasouoma.

Tilaisuudessa nostettiin esille, että toimien kustannustehokkuuksien koostaminen edistää kokonaiskäsityksen saamista, tehottomista keinoista pitäisi päästä selkeisiin linjauksiin, ja että kustannustehokkuuden arviointi ei yksin ravinnevalumien näkökulmasta riitä, sillä toimien vaikutukset monimuotoisuuteen, tulvasuojeluun, ilmastoon ja luonnontilan säilyttämiseen, ovat yhtä lailla olennainen osa ympäristön tilan edistämistyötä. Esimerkiksi kosteikkoja, suojavyöhykkeitä tai kaksitasouomia perustettaessa tulisi pitää mielessä, ettei toimien myötä luonnontila heikkenisi ravinnevalumien vähentämisen kustannuksella.

Paneelikeskustelu: ohjauskeinojen kehittäminen ja tulevaisuuden tarpeet

Paneelikeskusteluun osallistuivat Niemisen lisäksi Sanna Lötjönen (Helsingin yliopisto), Turo Hjerppe (ympäristöministeriö), Sanna Tikander (maa- ja metsätalousministeriö) sekä Airi Kulmala (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto). Myös tilaisuuden keskustelupalstalla käytiin aktiivista ja monipuolista keskustelua. Paneelissa painotettiin muun muassa seuraavaa:

1. Toimien kohdentaminen

Vesiensuojelutoimien kustannukset ja vaikutukset ovat hyvin paikkasidonnaisia. Suurimmat hyödyt saavutetaan, kun toimenpiteet kohdennetaan alueille, joissa kuormitus on suurinta. Kohdentamista tukevat työkalut, kuten kuormittavimmilla kohteilla toimien kustannusvaikuttavuuden arvioiminen, kustannustiedon avoimuus, ravinnetietojärjestelmä ja valuma-aluesuunnittelun hyödyntäminen, nähtiin ratkaisuina, joiden saavuttavuus ohjauksen ja toimeenpanon edistämiseksi voisivat olla keskeisessä roolissa.

2. Ohjauskeinojen käytännönläheisyys

Toimeenpanoon liittyvä liiallinen byrokratia toimii usein kynnyksenä toimien käytännön toteuttamiselle. Toisaalta ministeriöt toivoivat jatkossa saavansa käytännön kokemuksien tai tutkimuksen kautta työpöydälleen sovellettavia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla vesiensuojelupolitiikkaa voisi kehittää. Lisäksi keskusteltiin uusista ratkaisumahdollisuuksista liittyen esimerkiksi lannanlevitykseen ja jaksottaiseen kyntöön. Nostettiin myös maatalouden tulosperusteisen avustuksen mahdollisuudet, joka on yksi ajankohtainen ratkaisuvaihtoehto maatalouden ravinnekuorman vähentämisessä, ja joka mahdollistaa käytännön tasolla joustavat käytännön toimet. Myös yritysrahoituksen aktivoiminen nähtiin yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena edistää ympäristötoimia.

3. Jatkuvasti tarkentuvat ja aiempaa monitavoitteisemmat toimet

Toimien edistämisessä tulisi aina yhdenaikaisesti huomioida myös ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen. Ilmastovaikutuksien arvioimiseen on jo olemassa selkeitä työkaluja ja monimuotoisuusvaikutuksien arviointiin voidaan hyödyntää laadullisia menetelmiä. Myös selkeän kokonaiskuvan luominen toimiin liittyvästä ajankohtaisesta tiedosta koettiin tärkeäksi. Lisäksi nostettiin esiin, että täydellistä tutkimustietoa ei voida odottaa. Käytännön toimenpiteitä on voitava kehittää uuden tiedon ja käytännön kokemusten perusteella.

Kiitos osallistuneille!

Lounais-Suomen elinvoimakeskus kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia, panelisteja ja selvityksen kokoamiseen osallistuneita asiantuntijoita. Kiitos myös uutiskirjetekstiin perehtyneille!

Lisäkysymyksien ilmaantuessa voi olla yhteydessä: eveliina.kiiski@elinvoimakeskus.fi