Uutiskirjeen etusivulle

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet ovat tuottaneet uudenlaisen toimintaympäristön ja osaamisen Suomen vesiensuojeluun

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kehittäminen on keskeinen osa Suomen vesistöjen tilan parantamista. Ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten toimesta tuettiin teeman osalta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2019–2025 yhteensä 53 hanketta, joiden avulla suunniteltiin, kokeiltiin ja toteutettiin vesienhallintaa eri puolilla maata. Kokonaisuus nosti valuma-aluelähtöisyyden uudella tavalla esiin muodostaen poikkeuksellisen edistysaskeleen vesiensuojelun hankkeiden toimintaympäristössä. Viimeiset hankkeet kokonaisuudesta päättyivät kesällä 2025.

Valuma-aluesuunnitelmia, rakenteita ja menetelmien kehittämistä

Hankeraporttien mukaan laadittiin jopa 97 valuma-aluesuunnitelmaa. Opittiin, että valuma-aluelähtöinen suunnittelu on keskeinen työkalu vesiensuojelun koordinoimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Suunnitelmien avulla sidosryhmiä voidaan sitouttaa laajasti ja toimenpiteitä kohdentaa tavoitteellisemmin riskialueille. Käytännössä myös huomattiin vaihtelua siten, että osa suunnitelmista kattoi vain pienen osan valuma-alueesta tai yksittäisiä toimenpiteitä, kun taas toiset tarkastelivat kokonaisuutta monialaisesti. Tämä korostaa tarvetta selkeyttää toimijoille suunnitelmien määritelmiä ja tavoitteita ja niihin liittyvää osaamista. Tulevaisuudessa suunnittelua pyritään edelleen vakiinnuttamaan ja tekemään yhä systemaattisemmin.

Hankkeiden aikana rakennettiin noin 200 erilaista vesienhallinnan rakennetta valuma-alueille. Toimet kohdistuivat etenkin turvemaille, tulvariskialueille ja eroosioherkille maille. Myös kuntien ja kaupunkien hulevesien hallinta huomioitiin. Yleisimmät rakenteet olivat pohjapadot ja kosteikot, lisäksi puuta lisättiin veteen yli 40 kohteessa. Lisäksi kaksitasouomat sekä veden palauttaminen soille koettiin toimiviksi ratkaisuiksi veden viivyttämiseen ja tulvien vähentämiseen. Myös pellon vesitalouden parantamiseen ja metsätalouden hiili- ja rautavalumiin etsittiin ratkaisuja.

Hankkeista raportoitiin noin erillistä 50 menetelmäkokeilua, joihin sisältyi sekä käytännön toimenpiteiden pilotointia että suunnittelua ja yhteistyötä tukevien työkalujen tuottamista. Avoimesti saatavilla oleva hankkeiden tarjoama tieto tarjoaa oppeja toimintakentän jatkokehittämiseen. Kaikki kokeilut eivät tuottaneet odotettuja tuloksia, mutta ne lisäsivät ymmärrystä ja auttoivat kehittämään menetelmiä edelleen. Esimerkiksi etähallittavat säätösalaojakaivot ja useat toimintamallit, kuten Coastrider, osoittivat potentiaalia, kun taas turvemetsien bioreaktorit ja rautapitoisten vesien käsittely tarjosivat tärkeitä oppeja vesiensuojelun jatkotyölle.

Uudenlaisen toimintaympäristön vakiintuminen on alkanut

Vaikuttavuuden näkökulmasta hankkeet vahvistivat monitavoitteista yhteistyötä tutkijoiden, maanomistajien, yritysten, ojitusyhteisöjen, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Ennakkoluulot sidosryhmien välillä vähenivät, ja kosteikkojen ja viivytysrakenteiden arvostus kasvoi maanomistajien keskuudessa. Toimintamallit siirtyivät käytäntöön ohjaten toimenpiteitä entistä paremmin valuma-aluetasolle. Uutta osaamista syntyi, ja kiinnostus ohjeisiin kasvoi. Tämä on lisännyt toimenpiteiden laatua ja houkutellut uusia toimijoita mukaan.

Hanketoimijoiden mukaan teeman hankkeilla on rooli vahvistaa asemaamme vesienhallinnan kehittäjänä kansainvälisesti, ja erityisesti EU-tasolla, mikä korostuu haettaessa rahoituksia. Lisäksi tutkimusverkostot laajenevat, ja päätöksenteko voi nojata yhä enemmän tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin. Valuma-aluelähtöinen suunnittelu myös vakiintuu, uudet teknologiat otetaan käyttöön ja käytännön toimet leviävät uusille alueille luoden uusia työmahdollisuuksia. Lisäksi maanomistajien motivaatio vesienhallinnan menetelmiin kasvaa, kun hyödyt pellon kasvukunnolle konkretisoituvat. Jatkossa peräänkuulutetulla pitkäjänteisellä seurannalla voidaan havainnoida toimien vaikuttavuutta ja kehittää sitä.

ELY-keskusten asiantuntijat pitävät tärkeinä hanketoiminnan kehittymistä, osaamisensa vahvistumista ja toiminnan jatkuvuutta. Vesienhallinta on monelle edelleen uusi teema, eikä täysin vakiintunutta toimintaympäristöä vielä ole. Kunnostukset kuitenkin käynnistyvät yhä useammin valuma-alue edellä, esimerkiksi ruoppausten tai hoitokalastusten sijaan. Erityisesti kuntien mukaan saaminen on ollut tärkeä menestystekijä teeman edistämisessä.

Kehitetään ohjauskeinoja, rahoitusta ja seurantatietoa

Tilaltaan heikentyneet vesiympäristöt eivät palaudu nopeasti. Kuivuus, tulvat, rehevöityminen ja lajikato haastavat arkea ja elinkeinoja entistä enemmän, mikä korostaa vesienhallinnan edistämisen välttämättömyyttä. Hankkeet ovat tuoneet merkittäviä edistysaskeleita, mutta työ on edelleen alussa.

Erityisesti rakenteiden vaikutuksista ravinnekuormitukseen kaivataan tietoa. Maanmuokkauksen, kuivattamisen ja lannoituksen aiheuttamat haitat on estettävä nykyistä konkreettisemmin tavanomaisessa elinkeinojen toiminnassa. Tulevaisuudessa tulee painottaa suunnitelmien viemistä käytäntöön paikallistasolla. Viestintä ja verkostot ovat keskeisiä, mutta osalla alueita ei ole kokeneita toimijoita.

Kokonaisloppuraportti eli synteesi hankkeista julkaistaan ELY-keskuksen julkaisuna lokakuun lopussa. Valuma-aluelähtöinen vesienhallintatyö jatkuu edelleen esimerkiksi Ahti-ohjelman kautta, johon liittyvä vesien- ja merenhoidon avustushaku aukeaa jälleen 17.10.2025.

Kirjoittaja:

Eveliina Kiiski, Varsinais-Suomen ELY-keskus, eveliina.kiiski@ely-keskus.fi

Artikkelikuva:

Peltomaisemaa dronella kuvattuna. Kuva: Riku Lumiaro, SYKEkuvat