Uutiskirjeen etusivulle

Uposvesikasvillisuuden poisto kunnostusmenetelmänä vaatii yhä menetelmäkehitystä

Metsähallitus testasi ensimmäistä kertaa rehevöityneen lahden kunnostamista vesikasvillisuutta toistuvasti niittämällä Hankoniemellä sijaitsevassa rannikon laguunissa osana Rannikko-LIFE-hanketta (2018–2025). Käytössä ollut niittomenetelmä osoittautui pilotissa tehottomaksi ja valuma-alue lahden tilaa yhä heikentäväksi tekijäksi. Kunnostuspilotista jäi kuitenkin paljon oppia ja kehitysideoita seuraavia kunnostuskohteita suunniteltaessa. Työstä laadittiin loppuraportti myös muiden vesikasvillisuuden niittoa harkitsevien kunnostajien avuksi.

Rannikko-LIFE-hankkeen suunnitteluvaiheessa kokemus meriluonnon kunnostamisesta Suomen rannikkoalueella oli hyvin vähäistä. Hankkeeseen sopiva pilottikohde meriluonnon kunnostustoimien testaamiseksi löytyi Hankoniemeltä lahdesta, jossa maanpäälliset toimet vedenlaadun parantamiseksi oli paikallisen Täktominlahden hoitoyhdistys ry:n toimesta jo aloitettu. Kunnostushankkeen tavoitteena oli parantaa veden virtausta lahdella toistuvasti tähkä-ärviää niittämällä ja korjaamalla kasvillisuuteen kertyneet ravinteet pois lahtea kuormittamasta. Koska kunnostusmenetelmää ei ollut aiemmin testattu Metsähallituksen toimesta, oli kunnostustoimien lisäksi niiden seuranta työssä merkittävässä roolissa. Lisäksi tähkä-ärviän suuri leviämispotentiaali tunnistettiin hankkeen alussa riskiksi, jonka takia työn tulosten seuranta oli hankkeen aikana tärkeää.

Ongelma Täktominlahdella

Täktominlahti oli aikanaan kirkasvetinen, hiekkapohjainen ja vähäkasvinen lahti, joka luokitellaan rannikon laguuniksi. Nykyisin lahden tila on heikentynyt valuma-alueelta tulleen ravinnekuorman takia, jonka myötä lahti on muuttunut rehevöityneeksi, ja sen matalan vyöhykkeen on vallannut tähkä-ärviä, joka hidastaa veden virtausta lahdella, kerryttää pohjaan sedimenttiä, heikentää pohjan happipitoisuutta ja haittaa lahden virkistyskäyttöä. Lisäksi tähkä-ärviä rantaan ajelehtiessaan rehevöittää alueen rantoja ja aiheuttaa harmia lahden ympärillä asuville. Heikentyneestä tilasta huolimatta lahden matalassa vyöhykkeessä esiintyy yhä näkinpartaisia ja sen suuaukon ympäristössä meriajokasta.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa uposvesikasvillisuuden ja erityisesti tähkä-ärviän poistosta aiempia tutkimuksia oli pääasiassa ulkomailta ja järviympäristöstä. Niissä poistotulokset vaihtelivat: osassa ne olivat onnistuneet, osassa poistettu kasvillisuus oli korvautunut toisella, osassa oli ilmennyt poiston jälkeen leväkukintoja.

Kunnostuspilotin tavoitteet

Kunnostuskokeilun tavoitteena oli parantaa veden virtausta lahdella toistuvasti tähkä-ärviää niittämällä ja korjaamalla kasvillisuuteen kertyneet ravinteet pois lahtea kuormittamasta. Oletuksena oli, että veden virtausta parantamalla vähennetään pohjaan kertyvän orgaanisen aineksen määrää ja autetaan lahtea luontaisesti palautumaan niin, että hiekkapohjan alkuperäiselle lajistolle olisi paremmat olosuhteet palautua.

Kunnostuspilotissa seuranta tärkeässä roolissa

Vähäisen meriluonnosta kertyneen kunnostuskokemuksen ja ähkä-ärviän suuren leviämispotentiaalin takia niittotoimenpiteiden seuranta oli hankkeessa merkittävässä roolissa. Seurantaa toteutettiin Täktominlahdella vakioitujen sukelluslinjojen (7 kpl 100 metrin linjaa) ja kasvillisuusruudun avulla (kasvillisuuden ja niiden runsaussuhteiden muutokset), pohjasedimenttien eloperäisen aineksen määrän kehitystä seuraamalla ja ilmakuvaamalla niittoaluetta ja seuraamalla ilmakuvista kasvillisuuden kehitystä. Lisäksi alueelta otettiin vesinäytteitä.

Niittotyön tulokset Täktominlahdella

Tähkä-ärviän niitto toteutettiin kolme kertaa vuosina 2020–2022. Niittojätettä kertyi 35–60 m3. Toistuva niitto ei seurantatulosten perusteella vaikuttanut alueen lajistoon tai tähkä-ärviän määrään pienentävästi. Se ei myöskään näyttänyt parantaneen veden virtausta lahdella niin, että orgaanisen aineksen kertyminen pohjaan olisi vähentynyt. Toisaalta niitto ei kuitenkaan lisännyt tähkä-ärviän määrää hankkeen toimenpiteiden toteuttamisen aikana. Näkinpartaisten määrä väheni lahdella seurantajakson aikana. Syynä voi olla vedenlaadun heikentyminen. Lahden valuma-alueella tehdyt metsien hakkuut hankkeen aikana johtivat siihen, että lahden vesi muuttui selvästi ruskeammaksi humuspitoisen kuormituksen takia. Valuma-alueen ravinnekuormasta kielivät myös vesinäytteiden korkeat typpi- ja fosforipitoisuudet lahden laskuojassa.

Täktominlahdella käytetty perinteinen niittokone, joka ensisijaisesti on kehitetty järviruo’on niittämiseen, soveltui huonosti uposvesikasvillisuuden poistoon. Niittokoneella poistotulos jäi epätasaiseksi. Pysyvämmän lopputuloksen saavuttaminen edellyttäisi myös kasvillisuuden juurakon poistamista, jotta monivuotisen kasvin kasvua saataisiin pysyvästi heikennettyä. Uposvesikasvillisuudelle olisi selvä tarve kehittää oma niittokone, joka on ensisijaisesti suunniteltu uposvesikasvien poistoon.

Kirjoittaja:

Anna Arnkil, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen vesitietotiimi, anna.arnkil@metsa.fi

Linkkejä:

Hankkeen loppuraportti: https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2025/02/taktominlahti_kunnostuspilotin_loppuraportti.pdf
Rannikko-LIFE-hanke: https://www.metsa.fi/projekti/rannikko-life-hanke/

Artikkelikuva:

Juha Syväranta, Alleco Oy