Uutiskirjeen etusivulle

Yhteisesti Pyhäjärven puolesta

Pyhäjärven puolesta on tehty työtä jo yli 50 vuotta. Yhteinen huoli Pyhäjärvestä herätti halun suojella järveä ja vuodesta 1995 suojelutyötä on tehty vahvan paikallisyhteistyön voimin. Tällöin perustettiin kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyhäjärven suojelurahasto, joka toteuttaa tänä vuonna 30 vuotta täyttävää Pyhäjärven suojeluohjelmaa.

Suomen vesistöjen tila aiheuttaa tänäkin päivänä suurta huolta, vaikka muutamassa vuosikymmenessä tällä saralla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Siinä missä vielä 1900-luvun puolivälissä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet poikkeuksetta valuivat puhdistamattomana suoraan vesistöihin, pistekuormituslähteet on nykyisin saatu jo verrattain hyvin hallintaan. Tänä päivänä keskiössä on ennen kaikkea liiallinen hajakuormitus, joka haastaa vesistöjen sietokykyä ja jota ilmaston muuttumiseen liittyvät prosessit entisestään kiihdyttävät, mikä näkyi taas viime talvena Pyhäjärviseudullakin.

Yhteinen huoli yhdistää

Voidaan hyvällä mielellä sanoa, että Pyhäjärviseudulla on monella tapaa oltu aikaansa edellä. Huoli lähiseuduille tärkeän Pyhäjärven tilakehityksestä heräsi 1960–1970-luvuilla, kun ensimmäiset merkit rehevöitymisestä olivat nähtävillä. Jo tuolloin murhetta aiheutti valuma-alueelta huuhtoutuva liiallinen ravinnekuormitus, vaikka myös pistemäistä kuormitusta järveen päätyi menneinä vuosikymmeninä. Tuolloin Turun seudun vedenotto kaavaili Pyhäjärvestä raakavesilähdettä Turun sekä ympäryskuntien käyttöön. Hankkeen vastustus kanavoitui Pyhäjärven suojeluyhdistyksen perustamiseen 1974 lopussa.

”Vesisodan” myllertäessä Turku luopui vedenotosta taloudellisista syistä. Pyhäjärveen monelta taholta kohdistunut mielenkiinto oli kuitenkin synnyttänyt merkittävää tutkimustoimintaa, joka osoitti järven tilan olevan vakavasti uhattuna. Rehevöitymiskehityksen estämiseksi mittavat suojelutoimet olivat tarpeen. Vahvan paikallisyhteistyön ansiosta perustettiin vuonna 1995 kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyhäjärven suojelurahasto, joka toteuttaa Pyhäjärven suojeluohjelmaa. Näin suojelutoimien käytännön toteutus ja rahoitus keskitettiin suojelurahastolle, kun taas suojeluyhdistys jatkoi rinnalla tukijana ja järven puolestapuhujana.

Vesiensuojelun edelläkävijä

Tavoitteena 1990-luvun lopulla oli rehevöitymisen pysäyttäminen. Keskeisimpänä työkaluna tällöin oli ulkoisen kuormituksen hillitseminen mittavalla valuma-aluetyöllä. Sama teema on nyt 30 vuotta myöhemminkin yhä keihäänkärkenä vesiensuojelussa koko Suomessa. Työ on jatkunut voimallisena tuoden mukanaan myös mittavat panostukset järven sisäisen kuormituksen hallintaan. Tutkimus on edelleen tärkeä osa Pyhäjärven suojelutyötä – siksi Pyhäjärvi onkin yksi valtakuntamme tutkituimpia järviä.

Tänä vuonna juhlimme yhdessä pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä, kun Pyhäjärven suojeluyhdistys näkee jo 50. toimintavuotensa ja Pyhäjärven suojeluohjelma täyttää 30 vuotta. Pyhäjärven suojelun ohjelmamallista voikin olla ylpeä ja se on toiminut hyvänä esimerkkinä myös monelle muulle alueelliselle vesiensuojelutoimijalle.

Yhdessä työskennellen teemme parhaamme, jotta ainutlaatuiset luontoarvot ja monipuolinen järven käyttö turvataan myös tuleville sukupolville – myös ympäristön muutoksissa. Vaikka syksyisten ennätystulvien ja vetisen talven tuomat ravinnekuormat luovat omat varjonsa järven ylle, toivotaan suotuisaa juhlavuotta Pyhäjärvelle sekä kaikille sen ystäville.

Kirjoittaja:

Pyhäjärven suojeluohjelman koordinaattori Lauri Anttila, Pyhäjärvi-instituutti, lauri.anttila@pji.fi

Artikkelikuva:

Henna Ryömä, Pyhäjärvi-instituutti