Uutiskirjeen etusivulle

Pohjois-Pohjanmaalla käännettiin katseet vesiin metsänkäsittelyssä

Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa välitettiin tietoa metsätalouden haitallisista vesistövaikutuksista sekä keinoista niiden vähentämiseen. Hankkeessa koottiin viiden pilottivaluma-alueen toimijoita ja metsänomistajia yhteen pohtimaan metsätalouden vaikutuksia alueen vesistöihin. Tiedot koottiin ArcGis Storymaps -tarinakartalle.

Metsäteollisuus on parhaillaan tekemässä Pohjois-Pohjanmaalle merkittäviä investointeja, jotka tulevat lisäämään puun tarvetta. Merkittävä osa maakunnan lisähakkuumahdollisuuksista on suometsissä. Suometsien metsänkäsittelyn yhteydessä maa-aineksesta ja hakkuutähteistä irtoava kiintoaines ja ravinteet voivat helposti päätyä ojastoihin ja edelleen vesistöihin.

Erityyppisiä pilottivaluma-alueita

Pilottivaluma-alueet pyrittiin valitsemaan eri puolilta maakuntaa sekä hyvin erityyppisistä vesistöistä. Kaikkia valuma-alueita yhdistää laaja-alaisten ojitusten aiheuttamat vesistövaikutukset.

Pohjoisin kohde on Kouvanjoki Pudasjärvellä, jonka valintaan maatieteellisen sijainnin lisäksi vaikutti alueen vesistöissä elävä raakkukanta. Eteläisimmällä kohteella Piipsjärven valuma-alueella on maataloustarpeisiin kuivattu Piipsjärvi, joka vesitettiin uudelleen 70-luvulla.

Jäälinjärven ja Kalimeenojan valuma-alue sijaitsee happamilla sulfaattimailla. Näillä alueilla on metsäojituksen seurauksena usein rautaongelmaa. Ängeslevänjoen valuma-alue on Poikajoen valuma-alueen tavoin eroosioherkkää. Sen lisäksi Ängeslevänjoen valuma-alueella on toteutusta vailla oleva luonnonhoitohanke, jonka tarkoituksena on palauttaa vesiä aikoinaan kuivatettuun Vähäjärveen.

Tietoa lisättiin keskustelutilaisuuksissa ja maastoretkillä

Jokaisella alueella järjestettiin keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuuksissa oli vesistöihin sekä metsätalouteen liittyviä asiantuntijoiden alustuksia. Alustuksien jälkeen pohdittiin kunkin alueen metsätalouden vaikutuksia vesistöihin.

Keskustelutilaisuuksien jälkeen vesiensuojeluun tutustuttiin myös maastoretkillä. Maastoretkillä alan asiantuntijat kertoivat muun muassa suojavyöhykkeiden tärkeydestä, vesiensuojelurakenteista sekä ojitusten riskeistä happamilla sulfaattimailla. Mahdollisuuksien mukaan maastoretkillä tutustuttiin alueella jo toteutettuihin vesiensuojelurakenteisiin.

Tiedot koottiin verkossa julkaistulle tarinakartalle

Pilottivaluma-alueiden vesienhoidon kulmakivet koottiin ArcGis Storymaps -tarinakartalle. Tarinakartta koostuu erilaisista teemakartoista, kuvista ja tietosisällöstä. Kartoilla paneuduttiin tarkemmin kunkin valuma-alueen vesiensuojelun kulmakiviin. Kartalle lisättiin linkkejä verkkosivuille ja tarinakartoille, joissa oli lisätietoa aiheesta.

Kartoilla on esitetty valuma-alueilta kartoitettuja jo toteutettuja sekä potentiaalisia vesiensuojelurakenteita, mahdollisesti vesienpalauttamiseen soveltuvia jouto- ja kitumaan soita. Tarinakartta on suunniteltu alueen metsäalan toimijoille sekä metsänomistajille metsänhoitotöiden suunnittelun tueksi. Tarinakartta sisältöineen on kuitenkin tutustumisen arvoinen jokaiselle metsäalan toimijalle ja metsänomistajalle.

Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus. Hankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kirjoittaja:

Tuija Hautanen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Linkkejä:

Hankkeen verkkosivut: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

Artikkelikuva:

Ängeslevänjoen valuma-alue oli yksi hankkeen pilottialueista. Kuva: Tuija Hautanen