Vesistökunnostusverkoston uutiskirje kesäkuu 2024
Ympäristöministeriön vesiensuojeluohjelmat yhdistivät voimansa Ahtiin
Vesien tilan parantamisen tavoitteena on hallituskaudella 2023-2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Siksi ympäristöministeriö päätti yhdistää erilliset ohjelmansa yhdeksi kokonaisuudeksi. Ahti-ohjelma jatkaa vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023), ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023) ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.
Ravinnekuormitus kuriin – kokonaisvaltaista kunnostusta
Kunnostuksia tarvitaan edelleen sekä vesistöissä että erityisesti niiden valuma-alueilla – siellä, missä kuormitusta syntyy. Tavoitteena onkin, että kaikissa hankkeissa tehdään entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä, jota tuetaan jatkossakin alueellisten asiantuntijaverkostojen avulla.
Suuntaviivat työlle antaa yhteistyössä maa-ja metsätalousministeriön kanssa julkaistu valuma-aluesuunnittelun tiekartta, ja vesienhoidon avustushankkeisiin voi sisällyttää maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimia.
Maa- ja metsätalouden vesienhallintakeinojen tutkimustyö jatkuu. Lisäksi marraskuussa käynnistyy vesialan osaamisen kehittämishankkeen puitteissa uusi vesienhallinnan koulutus.
Resurssit talteen ja käyttöön, myös meren ravinteet
Ravinteiden kierrätys mahdollistaa siirtymisen resurssitehokkaaseen, vähemmän neitseellisiä ja fossiilisia raaka-aineita käyttävään ravinteiden kiertotalouteen.
Ravinteiden kierrätysohjelma keskittyy muun muassa jätevesisektorin energiatalouden parantamiseen ja energiantuotantoon, yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtojen sekä vesien biomassojen ravinteiden talteenottoon – tähän voi nyt myös hakea rahoitusta!
Maan rakenne kuntoon – vaihtoehtoja kipsin rinnalle
Ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan rakenteen parantamiseksi edistämme maanparannusaineiden käyttöä. Viljelijöille ilmaista kipsin levitystä pelloille jatketaan vuosina 2024-2025 kunnes 100 000 hehtaarin levitystavoite on saavutettu. Haluamme lisätä myös kuitulietteen ja ravinnekalkin käyttöä maanparannusaineena.
Viljelijät tarvitsevat vaihtoehtoja ja mahdollisuuden valita itselleen sopiva ratkaisu. Arvioimme vaihtoehtoisia toteuttamistapoja maanparannuskuitujen ja rakennekalkin käytön laajentamiseksi.
Haitta-aineet hallintaan – ennaltaehkäisy avainasemassa
Keskitymme kaupunkivesien hallintaan ja pilaantuneiden pohjavesialueiden puhdistamiseen. Ohjelma tukee selvityksiä, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja keinoja vähentää viemäriylivuodoista ja hulevesistä tulevia päästöjä.
Lisäksi kehitetään alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon yhteistyön toimintamalleja ja lisätään tietoa haitallisten aineiden vähentämisen ja poiston mahdollisuuksista. Pohjavesien osalta keskeistä on etsiä keinoja turvata hyvälaatuinen pohjavesi sellaisissa kohteissa, joissa pohjavesien likaajaa ei saada vastuuseen.
Saaristomeren valuma-alueesta ravinnekierron pilottialue
Saaristomeren valuma-alueen maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus halutaan poistaa Itämeren suojelukomission Itämeren pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Meren tilaa parantavat toimet liittyvät muun muassa maanparannusaineiden käyttöön, vesien kunnostus- ja hallintahankkeiden tukemiseen, valuma-aluesuunnitelmien laatimiseen, vesiensuojelun yritysyhteistyöhön, ravinteiden kierrätykseen ja siirtämiseen sekä vesiensuojeluneuvontaan.
Kirjoittaja:
Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi
