Vesitilanne 9.8.2019

Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaamat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisissä, pienissä lukemissa. Osa pienistä rannikkojoista, esimerkiksi Sirppujoki on lähellä elokuun alkupuolen mittahistorian alimpia tasoja. Ennusteen mukaan virtaamat kasvavat hiukan sateiden vaikutuksesta viikon loppupuolella. Muutokset eivät ole isoja, koska maaperä on kuivaa vähäsateisen heinäkuun johdosta.

Järvien vedenkorkeudet ovat osin ajankohdan tavanomaista alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä, ja se pysyy nykyisen tasonsa tuntumassa elokuun ajan. Tuusulanjärvi on hieman mediaanitasoa alempana, ja sen pinta voinee nousta hieman nykytasosta tulevana viikkona. Hiidenvesi on noin 20 cm ajankohdalle tyypillistä alempana ja Lohjanjärvi vastaavasti lähellä elokuun alulle tyypillistä vedenkorkeutta. Ennusteiden mukaan niiden pinnat eivät juuri laske lähiviikkoina.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven ja Painion vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan, ja pysyvät ennusteen mukaan seuraavalla viikolla lähellä nykyisiä tasoja.

Vähäsateisen kesän myötä Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat painuneet ajankohdan keskitason alapuolelle. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella vajaat 100 mm, kun vastaavana aikana sataa keskimäärin noin 150 mm. Seuraavalle kahden viikon jaksolle ennustetut sateet kääntävät toteutuessaan monien pienempien järvien vedenpinnat nousuun, mutta suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä lasku jatkuu, hieman aiempaa hitaampana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 20 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee syyskuun loppuun mennessä 10-25 cm ja pysyy keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen syyskuulle asti. Ennusteen mukaan Pielinen on syyskuun alussa 10-20 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen pysähtymässä. Kallavesi on nyt 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pinnankorkeuden muutokset ovat lähiviikkoina todennäköisesti hyvin vähäisiä.

Hounijoen Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä selvästi tavanomaista alemmaksi. Esimerkiksi Muuruejärven vedenkorkeus on vuodesta 1910 alkavalla havaintojaksolla ollut elokuun alkupuolella näin alhaalla vain kerran, vuonna 1941. Syyskuussa näin alhaisia pinnankorkeuksia on mitattu hiukan useammin, viimeksi viime syksynä. Kesäkuun alusta mitattu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on vain 70-80 mm, joka on noin puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.

Päijänteen vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin 10-20 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on lähes 40 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuksien aleneminen on jo hidastunut ja ensi viikolle ennustetut sateet toteutuessaan edelleen hidastavat pintojen laskua tai pysäyttävät sen.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat hiukan ajankohtaan mediaanitasojen alapuolella, ja niiden ennustetaan muuttuvan lähiviikkoina vain hiukan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät seuraavan viikon ajan pääosin lähellä nykyistä tasoa. Kuivan maaperän vuoksi lähipäiville ennustetut sateetkaan eivät nostane virtaamia merkittävästi. Järvien vedenkorkeudet ovat tavanomaisia kesäkorkeuksia alempana jo viime syksystä alkaneen kuivan vesitilanteen vuoksi. Myös Pirkanmaan suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jo keskimääräistä alempana. Vanajaveden pinta on selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskee vielä loppukesän aikana hieman.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 15-35 cm ajankohdan tavanomaisia tasoja alempana, mutta vedenkorkeuksien on hidastumassa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon aikana vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvään lähellä tämän hetken tasoja.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräistä alempana. Isojärven ja Karhijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet kuivan kesän aikana tavoiterajojen alapuolelle. Ennustettujen sateiden myötä ainakin pintojen lasku hidastunee. Kuivan maaperän vuoksi tarvittavan sademäärä tulee olla suuri, jotta vedenkorkeudet lähtisivät nousuun.

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat monin paikoin edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohdan alimmissa lukemissaan. Jokien virtaamat pysyvät pieninä sään jatkuessa vähäsateisena.

Vähäsateinen jakso on saanut järvien pinnat laskuun. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 40 cm ja Lappajärven noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskettu jo yli puoli metriä tavanomaista alemmas. Ennusteen mukaan järvien pinnat eivät laske enää merkittävästi tulevan viikon aikana.

Iijoella vedenpinnat ovat laskeneet paikoin ajankohdan keskimääräisen tason alapuolelle mutta vedenpintojen laskun odotettaan pysähtyvän tällä viikolla. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 9-18 m3/s.

Vesitilanne on ajankohdalle tavanomaiseen verrattuna hieman vähävetisempi Oulujoen vesistössä heinäkuun normaalia pienemmän sadekertymän johdosta. Säännöstellyt järvet ovat pääosin keskimääräisillä kesätasoillaan ja luonnontilaisten järvien pinnat laskevat hitaasti. Lähipäiville ei ole ennustettu merkittäviä sateita, joten valunnat pysyvät kesäajalle tyypillisen pieninä.

Oulujärven vedenkorkeus pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Kiantajärvi on laskenut 30 cm tyypillistä elokuun alun tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi elokuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat laskeneet lähelle elokuun alun tavanomaisia tasoja heinäkuun loppupuolen ollessa normaalia vähäsateisempi. Vedenkorkeudet jatkavat laskuaan hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan, mutta Kitkajärven pinta pysyy tavanomaista kesätasoa korkeammalla lähiviikkoina.

Vähäsateinen heinäkuu on pienentänyt Lapin jokien virtaamia ja jokien vedenkorkeudet ovat jo ajankohdalle tavanomaisten lukemien alapuolella Tornio-, Ounas- ja Tenojoella. Sää jatkuu ennusteen mukaan vähäsateisena ainakin vielä tämän viikon ja jokien virtaamat pienenevät paikoin vielä hiljalleen, pääosin virtaamat pysyvät kuitenkin nykyisellä tasollaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista hieman suurempaa, noin 190 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pintojen nousu on pysähtynyt.