Vesitilanne 9.10.2019

Lokakuun alun sateet ovat nostaneet Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamia selvästi. Esimerkiksi Porvoon-, Musti-, Vantaan-, Sirppu- ja Eurajoen virtaamat olivat keskiviikkona syksyn tähän mennessä suurimmissa lukemissa. Seuraavan viikon aikana virtaamat jälleen pienenevät sateiden jäädessä vähäisemmiksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa, mutta vielä vähän ajankohdan keskimääräistä alempana. Lokakuun puoliväliin mennessä se nousee ennusteen mukaan 15-20 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeus on syksyisessä nousussa ja lähellä ajankohdan tavanomaista. Hiidenveden vedenkorkeus on pysynyt 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan tulevan kahden viikon aikana 5-10 cm. Lohjanjärvi on ajankohdan tyypillisellä tasolla ja nousee kahdessa viikossa 0-5 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee lokakuun aikana 5-10 cm. Painion vedenkorkeus on jatkanut nousua ja nousee lokakuun puoliväliin mennessä vielä 5-10 cm.

Vuoksen vesistöalueella luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Lokakuun alun suuret sateet ovat parantaneet vesitilannetta. Useiden järvien vedenkorkeudet nousivat jopa 5 cm suoraan järveen sataneen veden vaikutuksesta. Myös valunta ja jokien virtaamat ovat hieman lisääntyneet kuivasta maaperästä huolimatta. Järvien pintojen ennustetaankin jatkavan nousua lähiviikkojen aikana. Suuret järvet reagoivat sateisiin hitaammin. Pielisen vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan ja Saimaan jatkavan laskua vielä lokakuun ajan.

Saimaan vedenkorkeus on 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee vielä 0-10 cm lokakuun loppuun mennessä ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka. Mikäli talvesta ei tule leuto ja sateinen, niin vedenkorkeus pysyy koko talven tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuussa, mutta vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän tavallista alempana marraskuun loppuun asti.

Kallaveden vedenkorkeus on 15 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm ja vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua. Lokakuun loppuun mennessä nousua kertyy 5-35 cm ja vedenkorkeus lähestyy ajankohdan keskitasoa.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvan Simpelejärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan mediaanitason alapuolella, vaikka Juankosken juoksutus on pidetty pienenä. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun loka-marraskuun aikana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen keskimääräistä alempana. Syksyn aikana ja varsinkin tällä viikolla tulleet sateet ovat kuitenkin kasvattaneet tulovirtaamia ja kääntäneet vedenpinnat monin paikoin nousuun. Tiistaina 1.10. eräillä alueilla Kymijoen vesistössä satoi jopa 40 mm, joka on yhden vuorokauden sateeksi erittäin paljon.

Päijänteen vedenkorkeus on enää 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy lokakuun ajan varsin lähellä nykyistä tasoaan. Aiempaa runsaampi vesitilanne on sallinnut sen, että Kalkkisen säännöstelypatoa on hieman avattu ja näin kasvatettu Päijänteen lähtövirtaamaa sekä hiukan parannettu Kymijoen erittäin niukkaa vesitilannetta. Virtaama Kuusankoskessa on edelleen ajankohtaan nähden erittäin pieni, vain runsaat 140 m3/s. Virtaaman ennustetaan kasvavan lähiviikkoina hiukan.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Sateet ovat kääntäneet vedenpinnat nousuun, joka kuitenkin jatkuu lokakuun alkupuoliskolla melko hitaana.

Mäntyharjun reitillä Puula on ajankohdan mediaanitason tuntumassa sekä Kyyvesi ja Vuohijärvi 5-10 cm keskimääräistä alempana. Järvien pinnat pysynevät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvoivat syyskuun sateiden myötä hivenen. Loimijoen virtaama on ajankohdan tavanomaisen suuruinen. Seuraavan viikon aikana virtaamat pysyvät lähellä nykyistä.

Järvien vedenkorkeudet ovat ainakin vesistön pohjoisosissa kääntymässä nousuun alkuviikon sateiden vaikutuksesta. Etelässä sateet jäivät vähäisemmiksi, mutta lokakuun aikana useimpien järvien ennustetaan kääntyvän nousuun. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on pysynyt yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ennusteen mukaan se nousee lokakuun aikana tavanomaiselle tasolle.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat pysyneet jo viime vuoden kuivasta kesästä lähtien selvästi tavanomaisia lukemia alempana. Tarjanteen vedenkorkeus on edelleen jatkanut hidasta laskua, mutta ennusteen mukaan lokakuun sateet saavat sen hiljalleen hienoiseen nousuun. Kukkia on pysynyt yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana, eikä vielä lokakuun alkupuolella nouse juurikaan.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta on jatkettu kuivan vesitilanteen vuoksi jo viime vuoden elokuusta asti, pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Rajoitus jatkuu toistaiseksi, todennäköisesti ainakin lokakuun ajan. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 20 cm lokakuun alun keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet sateiden vaikutuksesta ja järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. Isojärven vedenkorkeus on noussut syyskuun alun jälkeen lähes 20 cm. Seuraavan kahden viikon aikana sen ennustetaan nousevan 15-20 cm, lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa.

Sateet ovat nostaneet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Rankimmin satoi Alajärvellä, missä Kuninkaanjoen pinta nousi korkeammalle kuin viime keväänä. Sadetta kertyi Alajärvellä lähes 60mm, mikä sai joen tulvimaan pelloille. Pinta nousi vuorokaudessa 2,80 m. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoelta pohjoiseen jokien pinnat ovat edelleen hyvin alhaiset. Tuleva viikko on vähäsateinen. Lapuanjoen pinta laskee tavanomaista alemmas, mutta muut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan joet pysyvät nykytasollaan.

Kuortaneenjärven pinta on sateiden ansiosta nousemassa seuraavan viikon aikana tavanomaiselle tasolleen. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 70 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Lappajärven pinta nousi tavoitetasolleen ja jatkaa hitaasti nousuaan seuraavan viikon ajan. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta pysyy nykytasollaan ainakin lokakuun alkupuolen. Patanan tekoaltaan pinta Perhonjoella on nousemassa 50cm seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa tai hieman sen alapuolella. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven vedenkorkeudet ovat noin 25-40 cm keskimääräistä alempana, ja ne ovat pienessä laskussa. Tulevat sateet eivät merkittävästi muuta tilannetta seuraavien päivien aikana. Kostonjärven juoksutus on noin 11 m3/s ja Irninjärven 5 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Syyssateet ovat jonkin verran täydentäneet maavesivarastoja, mutta maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa ja myös pohjavedenpinnat ovat ajankohdan keskitasoja alempana. Sää jatkuu ennusteen mukaan sateisena, joten valunnat kasvavat hieman lokakuussa.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 50-70 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat laskeneet tavanomaista enemmän vähäsateisemman kesän ja alkusyksyn vuoksi. Nyt pinnat ovat 25-35 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi, ja kääntyvät hitaaseen nousuun lokakuun aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta laski syyskuussa lähes 10 cm lähelle ajankohdan keskitasoa ja pysyy lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan. Muojärven pinta on keskitasonsa tuntumassa ja nousee loppusyksyn aikana noin 5 cm.

Jokien vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa ja virtaamat pienenemään päin. Etelä- ja Itä-Lapissa sateet kääntävät jokien virtaamat pieneen kasvuun loppuviikosta, sateet tulevat ainakin osittain lumena ja virtaamien kasvu voi jäädä hyvin pieneksi. Muualla Lapissa lähipäivien sademäärät jäävät vähäisiksi ja virtaamat jatkavat laskua. Jokien virtaamat ovat nyt koko Lapissa lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyisiä tasojaan lähipäivät. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 15 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.