Vesitilanne 8.3.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenpinnat ovat laskeneet maaliskuun alun kylmän jakson aikana. Torstaina alkavaksi ennustetun lauhtumisen ja mahdollisten vesisateiden myötä virtaamat saattavat kasvaa viikonlopuksi jälleen suunnilleen samaan luokkaan aikaisempien helmikuun huippujen kanssa. Sää kuitenkin viilenee nopeasti uudelleen, joten virtaamat kääntyvät taas laskuun todennäköisesti lauantaina. Ensi viikolla sääennusteet lupaavat viileää ja virtaamat pysyvät siten laskussa.

Lumen vesiarvot ovat usean sulamistapahtuman vuoksi pienentyneet lounaassa osin keskimääräistä pienemmiksi. Etelärannikolla lunta on keskimääräisesti, kun sitä satoi vastikään lisää. Tässä vaiheessa näyttäisi ennusteiden mukaan, että keskimääräiset tai sitä pienemmät kevättulvahuiput ovat huhtikuun alkupuolella.

Järvien vedenkorkeuksien ero ajankohdan keskimääräiseen on pienentynyt talven kuluessa, vaikka edelleen osa järvistä on keskimääräistä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut lähes 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalle, mutta pysynee maaliskuussa lähellä nykyistä tasoa. Mikäli kevät etenee tavanomaiseen tahtiin, se nousee keskimääräistä suurempaan kevättulvahuippuunsa huhtikuun lopulla.

Tuusulanjärven vedenpinta on laskussa, koska sitä alennetaan luvan mukaisesti lumen vesiarvon perusteella kevättä varten. Pinta on tällä hetkellä noin 10 cm keskimääräistä alempana ja lunta keskimääräisen verran, mutta lumen vesiarvo tulee maaliskuussa vielä kasvamaan.

Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat jo lähella ajankohdan mediaanitasoa. Lohjanjärvi oli joulukuussa todella alhaalla, mutta noustuaan sen jälkeen noin 20 cm ja kun se tavallisesti laskee talven aikana, on se nyt ajankohtaan nähden tyypillisellä tasolla. Kevään aikana vedenkorkeus pysynee kevään etenemisestä riippuen tavanomaisella tasolla, kun luntakin on keskimääräisen verran. Myös Hiidenveden vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan toukokuuhun asti normaalin kevään tapaan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus jatkaa nousuaan ja on enää alle 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Seuraavan kahden viikon aikaan se nousee ennusteen mukaan noin 5 cm ja huhtikuun alkuun mennessä mahdollisesti jo keskimääräiselle tasolle.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Helmikuun leutojen säiden ja lumen sulannan johdosta Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan ajankohtaan nähden hieman tavallista hitaammin ja Pielisen pysyvän lähellä tämän hetkistä tasoa seuraavien viikkojen aikana. Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja hitaassa nousussa. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin, jossa vesiarvo on parikymmentä milliä tavallista suurempi, kun taas länsi- ja luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on lähes 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan noin 5 cm maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun aina kesäkuuhun asti, mutta ilman suuria sateita Saimaan vedenkorkeus jää loppukesällä tavallista alemmas.

Pielisen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ja lähestyvän ajankohdan mediaania maaliskuun lopulla. Lumen vesiarvo on Pielisen valuma-alueella lähellä normaalia, mutta kevään säällä huhti-toukokuussa on ratkaiseva vaikutus Pielisen ensi kesän vedenkorkeuksien kannalta.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hieman maaliskuun aikana, mutta kääntyy reilumpaan nousuun vasta huhtikuussa. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä keväällä ja alkukesästä keskimääräistä alemmaksi, ellei lopputalven sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, noin 80 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvän maalis-huhtikuun vaihteeseen saakka lähellä nykyistä tasoaan. Ero ajankohdan keskitasoon kuitenkin pienenee edelleen, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta saadaan tämänhetkisen ennusteen mukaan nousemaan alkukesäksi lähelle ajankohdan keskimääräistä pinnankorkeutta. Kymijoen pääuoman virtaama on harvinaisen pieni, Kuusankoskella 140-160 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama edelleen hieman kasvaa lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on noin 20 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja näillä näkymin myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee lopputalven aikana vielä noin 5 cm, normaalin säännöstelykäytännön mukaisesti. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat 15-20 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan hiukan nousevan maaliskuussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus on ollut maaliskuun alussa laskussa, mutta kääntyy lähipäivien ajaksi nousuun lauhan ja sateisen sään myötä. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 20-45 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat alkavat vähitellen nousta hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Seuraavalle viikolle ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa. Ensi viikonloppuna lauhtuva sää saattaa hieman nostaa jokien pintoja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta nousu taittuu viimeistään alkuviikon pakkasiin. Lunta Pohjanmaalla on saman verran tai hieman vähemmän kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee 50-90 mm, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 80-150mm. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvista ennustetaan keskimääräisiä. Etelä-Pohjanmaalla tulvan ennustetaan jäävän keskimääräiseksi tai hieman sen alle. Lapuanjoella maaperä on kuivaa ja tulvan ennustetaan jäävän pienemmäksi kuin yleensä.

Järvien pinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Lapuanjoella Kuortaneenjärven 20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Hirvijärven tekojärvi on tavanomaisella tasollaan, ja pysyy nykytasollaan kevättulvaan saakka. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 15 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Ennusteiden mukaan sää jatkuu melko kylmänä ja vedenpinnat eivät merkittävästi nouse ennen maaliskuun loppupuolta. Kostonjärven juoksutus on noin 30 m3/s ja Irnijärven 15 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuulle asti. Lunta Iijoen alueella keskimäärin noin 100-150 mm

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo kasvoi helmikuussa noin 50 mm ja on nyt lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa 140 mm. Lumen vesiarvon perusteella kevään tulvista odotetaan keskimääräisen suuruisia.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat 60-80 cm ja Oulujärvi on 40 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat maaliskuun alun keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät nykytasoilllaan lumen sulannan alkamiseen saakka.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoaan alempana. Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 110 mm, mikä on noin 40 mm vähemmän kuin maaliskuun alussa keskimäärin. Lumen vesiarvon perusteella kevättulvista odotetaan keskimääräistä pienempiä.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Pakkassään vallitessa virtaamat pysyvät nykyisellään koko Lapissa. Lumen vesiarvo on Etelä- ja Länsi-Lapissa hiukan ajankohdan keskimääräistä pienempi, muualla lähellä tavanomaista.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.