Vesitilanne 8.11.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat vielä ajankohdan tavanomaisen suuruisia, mutta lähtevät lähipäivinä kasvuun. Etenkin Lounais-Suomen pienten jokien virtaamat saattavat jo viikonlopun aikana kasvaa reippaasti, kun lauhtumisen myötä tuoreet vähäiset lumet sulavat ja vesisateet vauhdittavat kasvua. Esimerkiksi Sirppujoen vedenkorkeus Puttakoskessa nousee ennusteen mukaan syksyn korkeimmalle tasolle viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Myös etelärannikon jokien virtaamat kasvavat ennusteiden mukaan hiljalleen seuraavan viikon aikana, kun viime päivinä vähäisiksi jääneet sateet yleistyvät ja tulevat pääosin vetenä lämpötilan pysytellessä suojan puolella.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla ja pääosin nousussa. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja nousee ennustee mukaan seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Hiidenvesi on laskenut vähän marraskuun alussa, mutta nousee ennusteen mukaan parissa viikossa 10-20 cm nykyisellä juoksutuksella. Lohjanjärvi on juuri ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja nousee ennusteen mukaan kahdessa viikossa 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tuntumassa ja nousee parissa viikossa 10-20 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on vähän ajankohdan tavallista alempana ja nousee ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Painion vedenkorkeus on laskenut ajankohdan tavanomaiselle tasolle ja nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta ensi viikolla 10-15 cm.

Vuoksen vesistöalueella sään ennustetaan lämpenevän ja muuttuvan sateiseksi viikonlopun aikana. Vesisateet ja lumen sulanta lisäävät valuntaa vesistöalueen keskiosissa. Vesistön pohjoisosissa sateet tulevat todennäköisesti lumena.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan ja pysyvän marraskuun ajan lähellä nykyistä tasoa. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää pysyy pakkasen puolella, voi vedenkorkeus jatkaa laskua, kun taas leuto ja sateinen alkutalvi saattaa kääntää vedenkorkeuden nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko talven ajan tavallista alempana.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 20 cm tavallista alempana ja ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 5-30 cm joulukuun alkuun mennessä.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hitaasti lähiviikkojen aikana. Viidentoista vuorokauden sääennusteen perusteella sää olisi lämpenemässä ensi viikon lopulla. jolloin vedenkorkeus voi kääntyä reilumpaan nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin vielä joulukuun ajan selvästi tavallista alempana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovatkin kasvattaneet tulovirtaamia ja monin paikoin nostaneet vedenpintoja, etenkin pienemmissä järvissä.

Päijänteen vedenkorkeus on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy marraskuun loppuun asti varsin lähellä nykyistä tasoaan. Päijänteen säännöstelypatoa avattiin hieman lokakuussa ja kun myös muilta alueilta Kymijokeen tulevat vesimäärät ovat kasvaneet, on Kymijoen virtaama enää hiukan keskimääräistä pienempi. Vielä syys-lokakuun vaihteessa Kymijoen virtaama oli harvinaisen alhainen. Suuria muutoksia ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan marraskuussa hiukan nousevan.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat ajankohdan mediaanitason tuntumassa, Kyyvesi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Myös tämän alueen järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan marraskuussa joitakin senttejä, mahdollisesti jopa 10 cm.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja. Ennusteiden mukaan virtaamat lähtevät kasvuun sään lauhtuessa viikonloppuna, mahdolliset vesisateet vauhdittavat kasvua. Ensi viikolla sään ennustetaan pysyvän lauhana ja sateisena, joten virtaamat saattavat kasvaa entisestään.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi keskimääräistä alempana, vaikka ne ovat osin nousseet loppusyksyn sateiden vaikutuksesta. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet vain hieman lokakuun alun jälkeen, mutta ennusteiden mukaan marraskuun ennustetut sateet saavat niiden pinnat selvään nousuun. Tarjanteen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 45 cm ajankohdan keskiarvoa alempana, ennusteen mukaan se nousee seuraavan kahden viikon aikana 10-20 cm. Kukkia on edelleen lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Ennusteen mukaan marraskuun aikana nousua kertyy 5-10 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen juoksuksen rajoitusta jatketaan edelleen, todennäköisesti ainakin marraskuun ajan. Längelmäveden reitin järvistä Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Marraskuun loppuun mennessä niiden ennustetaan nousevan 10-20 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaisissa tai vähän sitä pienemmissä lukemissa, sateet ja lauhtuminen saavat ne kasvuun lähipäivinä. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tyypillisellä tasolla. Isojärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta kahdessa viikossa 5-10 cm.

Vaasan rannikon joissa virtaamat nousevat seuraavan viikon aikana. Aluksi sateet tulevat lumena. Alkuviikosta lämpenevä sää sulattaa pääosan lumista. Sulava lumi ja vesisateet nostavat jokien pintoja selvästi, Lapväärtinjoella jopa metrillä. Kyrönjoella ja Lapuanjoella sekä muissa Oulun eteläpuolisissa joissa pintojen nousu on vähäisempää. Oulun pohjoispuolen vesistöissä lumet eivät todennäköisesti lähde sulamaan vielä seuraavan viikon jaksolla.

Järvien pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasollaan. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka järvet ovat kahden kuivan kesän jälkeen yhä alhaalla. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta nousee syksyn mittaan. Patanan, Hautaperän ja Uljuan tekojärvien pinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolella tavanomaiselle tasolleen.

Iijoella lähipäivien sateet tulevat pääasiassa lumena, eivätkä ne siten vaikuta suoraan vedenpintoihin. Alueen luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat hitaassa laskussa, joka jatkuu vielä seuraavan viikon. Jokien vedenpinnat pysyvät nykyisellä tasollaan, lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Kostonjärven juoksutus on nostettu 18 m3/s:ssa ja Irnijärven 25 m3/s:ssa.

Lämpötila pysyy ennusteen mukaan seuraavan viikon ajan kylmänä ja valunnat sekä järvien tulovirtaamat pysyvät pieninä Oulujoen vesistöalueella. Lumisateet kerryttävät lumen vesiarvoa noin 20 mm koko vesistön tasolla. Tavanomaista vähäsateisempi vuosi näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina. Syyssateet täydensivät maa- ja pohjavesivarastoja, mutta pohjavedenpinnat ovat edelleen paikoin ajankohdan keskitasoja alempana.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on 45 cm syksyn keskitasoaan alempana aiemmin syksyllä tehtyjen voimalaitosten huoltotöiden vuoksi.

Lokakuun sateet nostivat pienten luonnontilaisten järvien pintoja paikoin jopa yli keskimääräisten syystasojen. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet nousivat myös nopeasti lokakuussa ja ovat enää noin 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat kääntyvät hitaaseen laskuun marraskuun aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat nousivat lokakuun lopun runsaiden sateiden vuoksi noin 10 cm ja ovat edelleen 5-10 cm marraskuun alun keskitasojaan korkeammalla. Pinnat kääntyvät hitaaseen laskuun lähiviikkoina.

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Sään ennustetaan pysyvän pakkasella koko Lapissa ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan kaikissa Lapin joissa. Pakkanen on saanut jokiin muodostumaan jääpeitettä ja nostanut paikoin jokien vedenkorkeuksia.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Lapin eteläosissa viime sateet käänsivät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.