Vesitilanne 7.6.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet, mutta ne ovat vielä lähellä alkukesälle tavanomaisia arvoja. Lounais-Suomessa maaperä on edelleen kuivaa vähäsateisen huhtikuun ja toukokuun alun jäljitä, joten suurin osa sateista imeytyy maahan. Seuraavan viikon aikana sademäärät jäänevät vähäisiksi ja jokien vedenpinnat jatkavat laskua.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen lähellä ajankohdan tavanomaista. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on kesäkuun alun keskitasolla ja jatkaa ennusteen mukaan laskua tavanomaiseen tapaan aina syksyyn asti, mikäli kesän sademäärät eivät ole selvästi tyypillistä suurempia. Tuusulanjärvi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana ja pysyy kesäkuun alkupuolen lähellä nykyistä tasoa. Hiidenveden vedenkorkeus on laskenut vähän keskimääräistä kesäkuun alkua alemmaksi ja pysyy ennusteen mukaan kesäkuun puoliväliin asti nykyisen tuntumassa. Lohjanjärvi on ajankohdan keskitasolla ja jatkaa alkukesällä laskuaan hitaasti, kesäkuun aikana laskua kertynee 5-10 cm.

Säkylän Pyhäjärvi on pysynyt ajankohdan keskitasolla ja pysyy kesäkuusakin keskimääräisenä tai hieman korkeammalla. Juoksutus järvestä on vielä keskimääräistä pienempi, se on pidetty alle 3 m3/s jo yli vuoden ajan. Painion vedenkorkeus on ajankohdan tavanomaista korkeammalla ja laskee kesäkuussa hiljalleen.

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla ja hitaassa laskussa. Pielisen vedenkorkeus on vielä hieman keskimääräisen kevättulvahuipun yläpuolella, mutta kääntymässä laskuun. Saimaan vedenkorkeus jatkaa hidasta nousua kesäkuun ajan.

Saimaan vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja alkukesälle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-15 cm heinäkuun puoliväliin mennessä. Heinäkuun lopulla vedenkorkeus kääntyy todennäköisesti laskuun, jollei alkukesästä tule erityisen sateinen.

Pielisen vedenkorkeus on noin 10 cm keskimääräistä kevättulvahuippua korkeammalla. Vedenkorkeuden nousu on kuitenkin tasaantunut ja sen ennustetaan kääntyvän hiljalleen laskuun. Laskusta huolimatta vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän vielä heinäkuussa hieman tavallista ylempänä.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja kääntynyt kesäkuule tyypilliseen laskuun. Ennusteen mukaan laskua kertyy 5-25 cm kesäkuun aikana.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat kääntymässä tai jo kääntyneet laskuun. Vesistöalueen latvoilla sijaitsevista pienemmistä järvistä moni on ollut laskussa jo monta viikkoa, mutta suuremmat järvet jatkoivat nousuaan pitempään. Päijänne ja Keitele nousevat ennusteen mukaan tässä kuussa vielä joitakin senttejä.

Päijänteen vedenpinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Vielä tammikuussa Päijänteen vedenkorkeus oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen alhaalla, jos tarkastellaan viimeistä 50 vuoden jaksoa, mutta pienten juoksutusten avulla pinta on saatu nostettua tavanomaiseen kesäkuun korkeuteen. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta nousee vielä hiukan ja kääntyy laskuun kesäkuun lopulla tai heinäkuun alkupuolella. Vedenpinnan nousun myötä lähtövirtaama on vähitellen kasvanut ja on nyt noin 200 m3/s, enää hiukan keskimääräistä pienempi. Kymijoen pääuoman virtaama on myöskin vähän keskimääräistä pienempi vaihdellen välillä 250-280 m3/s, eivätkä suuret muutokset ole tässä kuussa todennäköisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Keitele on luultavasti nyt lähellä tämän kesän korkeinta tasoaan, mutta sateista riippuen saattaa nousta tässä kuussa vielä hiukan, todennäköisimmin noin 5 cm. Konneveden ja Pielavesi-Nilakan pintojen nousu on pysähtynyt noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalle tasolle ja järvien pinnat ovat vähitellen kääntymässä hyvin hitaaseen laskuun.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat nyt kevään huippukorkeuksissa ja hyvin lähellä ajankohdan mediaanitasoja. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat juuri kääntyneet laskuun, Puula pysynee ainakin kesäkuun ajan lähellä nykyistä tasoaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisia, eikä tälle viikolle ennusteta merkittäviä muutoksia. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, tosin Vanajaveden pinta jää hieman kesäkuun keskimääräistä tasoa alemmaksi.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 15-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät selvästi tavanomaisia alkukesän tasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan alueella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, ja pysyvät pääosin tällä tasolla jatkossakin. Loppuviikolle ennustetut runsaat sadekuurot voivat kuitenkin aiheuttaa taajamatulvia ja nostaa varsinkin pienten jokivesistöjen pintoja nopeasti.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on noussut hieman tavoitevyöhykkeen yläpuolelle johtuen toukokuulle jatkuneista poikkeuksellisen pienistä juoksutuksista.

Iijoella virtaamat ja vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdalle tavanomaisia lukemia. Livojoella ja Siuruanjoella sade on tosin nostanut hieman vedenpintoja viime päivien aikana. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 4 m3/s.

Lämmin ja helteinen sää lisää haihduntaa tällä viikolla ja valunnat pienenevät Oulujoen vesistössä. Säännösteltyjen järvien pinnat nousevat edelleen kohti kesätasojaan, luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa. Loppuviikolle ennustetut sateet voivat hidastaa pienten järvien laskua.

Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m on enää muutamien senttien päässä ja se saavutettaneen tällä viikolla, juoksutuksista riippuen. Sotkamojärvien vedenkorkeudet ovat jo ylittäneet kesän alimman suositustason. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa ja niiden vedenkorkeudet laskevat kohti kesätasoja lähiviikkojen ajan.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi saavuttaa keväthuippunsa kesäkuun puolivälin tienoilla. Muojärven vedenpinnan nousu on tasaantunut ja keväthuippu jäi keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi.

Viime viikon runsaat sateet kasvattivat jokien virtaamia erityisesti Länsi-Lapissa. Muonionjoen vedenkorkeus kävi keskimääräisen kevättulvan lukemissa, mutta vedenkorkeus on nyt laskussa. Tornionjoen virtaama nousee lähipäivinä tämän kevään kolmanteen tulvahuippuun, joka on hieman edellisiä suurempi, mutta keskimääräistä kevättulvaa pienempi. Muualla Lapissa jokien vedenkorkeudet ovat nyt laskussa ja lähellä alkukesälle tavanomaista tasoaan. Seuraavat päivät jokien vedenpinnat pysyvät hitaassa laskussa.

Lapin isojen järvien ja säännösteltyjen altaiden vedenpinnat jatkavat vielä pääosin nousuaan. Kemijärven pinta on kuitenkin jo saavuttanut kesäkorkeuden. Inarinjärven vedenpinta on nousussa joka jatkuu kevättä hitaampana kesäkuun loppuun asti, nousten vielä n. 30 cm nykyiseltä tasoltaan. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muuten Lapin järvien pinnat ovat nyt laskussa keväthuipun jälkeen.