Vesitilanne 6.4.2019

Yöpakkaset ovat hillinneet Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamien kasvua, kun jäljellä olevat lumet ovat sulaneet hiljalleen. Kevään tulvahuiput ovat pääosin takana ja jäivät enimmäkseen keskimääräistä pienemmiksi. Taasianjoen virtaama oli huipussaan viime viikonloppuna keskimääräisen kevättulvahuipun suuruisena. Vantaanjoen virtaamahuippu maaliskuun puolivälissä oli noin 100 m3/s, kun keskimääräisen kevättulvan virtaama on 130 m3/s. Myös Porvoon- ja Mustijoen kevättulvat jäivät keskimääräistä pienemmiksi, Siuntionjoen taas keskimääräisen suuruiseksi. Karjaanjoen vesistöalueen Nummenjoen vedenkorkeus on pysynyt parin viikon ajan sen verran korkealla, että vesi nousee alimmille pelloille. Vedenpinta on kääntymässä laskuun, mutta sateet saattavat vielä muuttaa tilannetta. Mikäli sadetta kertyy ensi viikolla suurimpien sade-ennusteiden mukaisesti, virtaamat saattavat paikoin kasvaa vielä kevään suurimpiin lukemiin.

Lounais-Suomessa virtamat ovat maaliskuun puolivälin jälkeen sahanneet viikottain lähes samankokoisiin huippuihin ja lumet alkavat olla lopussa. Ensimmäiset ja suurimmat huiput jäivät selvästi keskimääräistä kevättulvaa pienemmiksi. Ensi viikolla mahdolliset runsaat sateet voivat nostaa virtaamia selvästi.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. Hiidenveden pinta lähti nousuun pari viikkoa tavanomaista aikaisemmin ja nousee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 10-15 cm. Myös Lohjanjärvi jatkaa nousuaan, jota ennusteen mukaan kertyy seuraavan kahden viikon aikana 20-30 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä kevään korkeinta tasoa, mikäli mahdolliset runsaat sateet eivät nostaa pintaa noin viikon päästä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on kahdessa viikossa noussut yli puoli metriä ja saattaa ennusteen mukaan nousta vielä seuraavan viikon aikana 15-30 cm. Järvi pysyy huhtikuun ajan korkealla, suunnilleen keskimääräisen kevättulvan korkeudella tai sitä ylempänä.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan keskimääräistä korkeammalle ja nousee ennusteen mukaan vielä kuukauden aikana 5-10 cm.

Vuoksen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet kääntyvät lumien sulannan myötä nousuun huhtikuun loppupuolella. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen itä- ja eteläosiin, jossa lumen vesiarvo on paikoin jopa 50 milliä tavallista suurempi, kun taas luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa huhtikuun puoliväliin asti, jonka jälkeen vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun. Kesäkuun puoliväliin mennessä nousua ennustetaan kertyvän 20-50 cm kevään sateista riippuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuussa nousuun, jota kertyy ennusteen mukaan 70-130 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Huhtikuussa vedenkorkeus nousee hitaasti ja kuun lopussa kääntyy lumien sulannan myötä reilumpaan nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat olleet viime kesästä lähtien varsin alhaalla. Lumien sulaminen on alkanut jo hiukan nostaa vedenkorkeuksia ja virtaamia varsinkin vesistöalueen eteläosassa. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä myös alkukesällä keskimääräistä alemmaksi, ellei kevättalven ja kevään sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja hyvin hitaassa nousussa. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, alle 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden todennäköisesti kuitenkin hiukan sitä alemmaksi. Kymijoen pääuoman virtaama on viime viikkoina vaihdellut Iitin Pyhäjärven juoksutusmuutosten seurauksena ja on nyt 200-250 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy keskimääräistä pienempänä koko kevään, suurella todennäköisyydellä syksyyn asti.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 15-20 cm. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on hiukan ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja kääntynee nousuun tämän kuun aikana. Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat nousussa, jotka jatkunee toukokuulle saakka.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet alkuviikon laskussa yöpakkasten hidastaessa sulantaa, mutta loppuviikoksi ennustetaan jälleen lämpenevää säätä jolloin jokien virtaamat voivat kasvaa vielä hieman uudestaan. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuiput ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka on mahdollistanut vedenkorkeuden pitämisen korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 15-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat ovat hitaassa nousussa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viime viikkoina, mutta keskimääräistä pienemmäksi jääviä kevättulvahuippuja ennustetaan vasta huhtikuun puolivälin tienoille. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja paikoin nousussa.

Torstaille ja perjantaille ennustetut sateet ja lämpeneminen nostavat virtaamia voimakkaasti Etelä-Pohjanmaan joissa. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sade muuttuu lumeksi eikä lämpötilakaan ole yhtä korkea kuin alueen eteläosassa. Jokien pinnat nousevat erityisesti Vaasan rannikon pienissä joissa sekä Kyrönjoella. Pienet joet, kuten Teuvanjoki, nousevat keskimääräisen kevättulvan tasolle. Kyrönjoella Nikkolassa joen pinta nousee 1-2m tasolle 37,50-38,50. Tulvaraja on tasolla 40,00. Vesi nousee alavimmille pelloille rannikolla.

Tulva on huipussaan pienissä joissa 5.-6.4., Kyrönjoella viikonloppuna ja Lapuanjoella kuun loppupuolella. Lapuanjoen tulvahuippu jäänee keskimääräistä pienemmäksi, muualla Etelä-Pohjanmaalla huipusta ennustetaan keskimääräistä. Keski- ja Oulun eteläpuolisella Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräinen tai hieman sitä pienempi tulvahuippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Sulamisajan sää ratkaisee tulvan suuruuden.

Järvien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa. Lestijärven vedenkorkeus on kuitenkin vielä 15 cm keskimääräistä alempana, ja Ähtävänjoella Lappajärven pinta on vajaa 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, ja pysyvät tällä tasolla vielä noin viikon verran ennen kuin alkavat nousta. Lunta alueella on edelleen noin 160-190 mm. Kevään tulvahuipun ennustetaan osuvan huhti-toukokuun vaihteeseen tai toukokuun alkuun, ja siitä tulevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin sitä suurempi. Kostonjärven juoksutus on noin 23 m3/s ja Irnijärven 18 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuun puoliväliin asti.

Lumen sulamiskausi käynnistyy hiljalleen Oulujoen vesistössä. Valunnat ja jokien virtaamat ovat vielä alkukeväälle tavanomaisissa pienissä lukemissa, mutta kasvavat vähitellen lähiviikkojen aikana. Järvien tulovirtaamat ovat ennusteen mukaan suurimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Lumen vesiarvo on noin 160 mm eli lunta on ajankohtaan nähden keskimääräisesti. Kevään tulvista ennustetaan tämän perusteella keskimääräisen suuruisia. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat noin 30-50 cm ja Oulujärvi on 65 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat suunnilleen huhtikuun loppuun saakka.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat huhtikuun alun keskitasojensa tuntumassa ja alkavat hiljaan nousta huhtikuun aikana. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun loppupuoliskolla.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 180 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet alkavat nousta huhtikuun lopulla ja ovat keskimääräisissä keväthuipuissaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Lämpiävä sää sulattaa lunta Lapin eteläisimmissä osissa ja jokien virtaamat voivat kääntyä pieneen kasvuun. Uudelleen kylmenevä sää kääntää virtaamat kuitenkin ensi viikolla laskuun ja kevättulvat ovat odotettavissa Etelä-Lapissa huhti-toukokuun vaihteessa tai sen jälkeen. Muualla Lapissa jatkuu pakkassää.

Lumen vesiarvo on Lapissa lähellä ajankohdan tavanomaista tai hiukan sitä suurempaa. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa koko Lapissa tavanomaisia tai sitä suurempia.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat vajaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.