Vesitilanne 5.9.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pysyneet pieninä, mutta lähipäiviksi ennustettujen sateiden myötä ne saattavat osin kääntyä kasvuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat pysyneet ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja ajankohtaan nähden se on alimmillaan sitten vuoden 1940. Se pysyy ennusteen mukaan vielä seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä. Hiidenvesi on noin 20 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja Lohjanjärvi lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana 2-5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja Painio hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä. Ne pysyvät seuraavat viikot lähellä nykyistä tasoa.

Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella noin 100 mm pienempi kuin vastaavana aikana keskimäärin. Ennusteen mukaan vedenpintojen lasku jatkuu vielä ainakin alueen suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä. Useimmissa muissa järvissä pinnankorkeuden muutokset ovat lähimmän kahden viikon aikana vähäisiä.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä vielä 15-30 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen ainakin syyskuun loppuun, jolloin Pielinen on ennusteen mukaan 10-20 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen pysähtymässä. Kallavesi on nyt vajaat 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinta laskee luultavasti syyskuussa vielä joitakin senttejä. Alhaisesta vedenkorkeudesta voi olla haittaa laivaliikenteelle.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat selvästi keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi menneen kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä tavanomaista alemmaksi. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on 120-140 mm, noin 100 mm vähemmän kuin keskimäärin vastaavana ajanjaksona. Viimeisimmän neljän viikon sadanta on kuitenkin ollut ajankohdan keskimääräistä tasoa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta jatkaa laskuaan ja alenee lokakuun puoliväliin mennessä todennäköisimmin vielä 5-15 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat varsinkin ajankohtaan nähden harvinaisen pieniä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien pinnat jatkavat hidasta alenemistaan ja Keiteleen ennustetaan laskevan syyskuun loppuun mennessä vielä 5-10 cm, Konneveden ja Pielavesi-Nilakan hieman vähemmän. Jos loppuvuoden sademäärä on yhtä vähäinen kuin viime vuonna, laskevat järvien pinnat tätäkin enemmän.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella. Puula ja Kyyvesi laskevat vielä hiukan, Vuohijärvi pysynee lähiviikot suunnilleen nykyisellä tasollaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, mutta kääntymässä hienoiseen kasvuun ennustettujen sateiden myötä. Järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan tavanomaista alempana. Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaania alempana ja pysynee syyskuussa tämän hetken tason tuntumassa. Myös Kyrösjärvi ja Rauta-Kulovesi ovat keskimääräistä alempana, vaikka juoksutukset ovat pieniä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuonna kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Viime ja tämän kesän sademäärät ovat olleet vähäisiä, ja Längelmäveden reitin järvet, Kukkia sekä Tarjanne ovat pysyneet yli vuoden ajan keskimääräistä alempana. Tällä hetkellä Längelmäveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 20-30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Kukkia on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja se ollut syyskuun alkupuolella alempana viimeksi vuonna 1940.

Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo yli vuoden ajan. Rajoitusta jatketaan edelleen, syyskuun alusta lähtien kokonaisvirtaama on 13 m3/s. Tällä hetkellä Mallasveden vedenkorkeus on lähes 20 cm keskimääräistä syyskuun alun tasoa alempana. Vedenkorkeuksien lasku on hidastunut, mutta jatkunee lokakuulle asti.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Ennustetut sateet saattavat kääntää jokien virtaamat kasvuun pohjalukemista. Mikäli sadetta saadaan ennusteiden mukaisesti, myös järvien vedenkorkeudet voivat vihdoin lähteä nousuun. Esimerkiksi Isojärven pinta on lähes 60 vuoden havaintojaksollaan ollut 5. syyskuuta vain kerran tämän päivän tasoa alempana – se oli viime vuonna vielä 9 cm alempana.

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa joen pinta on yhä alemmalla tasolla kuin yhtenäkään aikaisemmista kesistä havaintojakson alusta 1976 lähtien. Maanantain sateet eivät nostaneet jokien pintoja paria senttiä enempää. Koska seuraavan viikon jaksolle ei ole ennustettu merkittäviä sateita, pysyvät jokien pinnat kuivan maaperän vuoksi pieninä.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 50 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pintaa pidetään noin 60 cm tavanomaista alempana varautuen syksyn sateisiin. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan lähiviikkoina. Myös pienempien järvien pinnat laskevat hieman seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat lähellä keskimääräistä tasoa. Sää jatkuu osittain sateisena, muutta vedenkorkeudet ja virtaamat eivät juuri muutu tulevan viikon aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 10 m3/s.

Vähäsateinen kesä näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikkojen sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua.

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat laskeneet 10-25 cm tyypillistä syyskuun alun tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi syyskuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat nousseet hieman ajankohdan keskitasojen yläpuolelle viime viikkojen sateiden johdosta. Niiden vedenpinnat eivät juuri muutu seuraavan kahden viikon aikana.

Alkuviikon sateet ovat kasvattaneet virtaamia Länsi-Lapissa, Tornion- ja Ounasjoella, sekä Tenojoella. Virtaamat ovat nyt hiukan ajankohdan keskimääräistä suurempia ja jatkavat hidasta kasvuaan vielä parin päivän ajan. Muualla Lapissa jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 10 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.