Vesitilanne 5.11.2019

Etelärannikon jokien virtaamat sahasivat lokakuussa tasaiseen tahtiin tulleiden sateiden vaikutuksesta viikoittain vuoroin ylös ja alas. Nyt virtaamat ovat laskussa ja ensi viikon tilanne riippuu ennustettujen runsaiden sateiden olomuodosta. Lauhan viikonlopun jälkeen ensi viikon viilenemisen myötä virtaamat eivät kasva merkittävästi, jos sateet tulevat lumena. Sen sijaan vesisateiden vaikutuksesta esimerkiksi Vantaanjoki saattaa ensi viikolla kasvaa kuluvan syksyn suurimpaan huippuun. Myös Lounais-Suomen jokien virtaamat saattavat kasvaa ensi viikon alussa reippaasti.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousussa ja pääosin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Tuusulanjärven vedenkorkeus lähellä ajankhdan keskimääräistä ja hitaassa nousussa. Hiidenveden vedenkorkeus on noussut kuukaudessa noin 20 cm ja on nyt ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 15-20 cm. Lohjanjärvi on noussut vähän ajankohdan keskimääräistä ylempämä ja pysynee marraskuun alkupuolen lähellä nykyistä tasoa. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on vähän ajankohdan keskimääräistä ylempämä ja jatkaa nousuaan, ennusteen mukaan se nousee kahdessa viikossa 10-20 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on lähellä ajankohdan tavallista vedenkorkeutta. Marraskuun loppuun mennessä sen ennustetaan nousevan 5-10 cm nykyisestä. Painion vedenkorkeus on laskenut, mutta on vielä vähän tavanomaista ylempänä.

Vuoksen vesistöalueella loppuviikolle ennustetut sateet lisäävät vain vähän valuntaa. Ensi viikolla sää pakastuu uudelleen ja valunta pienenee. Lokakuun sateet ovat kääntäneet järvien vedenkorkeudet Saimaata lukuun ottamatta hitaaseen nousuun. Suurten järvien vedenkorkeuksien ennustetaan kuitenkin pysyvän vielä marraskuussa tavallista alempana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan ja pysyvän marraskuun ajan lähellä nykyistä tasoa. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää pysyy pakkasen puolella, voi vedenkorkeus jatkaa laskua, kun taas leuto ja sateinen alkutalvi saattaa kääntää vedenkorkeuden nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko talven ajan tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hitaasti marraskuun aikana, jolloin nousua kertyy 5-30 cm lähiviikkojen säästä riippuen. Vedenkorkeus pysyy kuitenkin vielä joulu-tammikuun ajan selvästi tavallista alempana, mikäli alkutalvesta ei tule leuto ja hyvin sateinen.

Kallaveden vedenkorkeus on 15 cm tavallista alempana ja ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 5-35 cm joulukuun alkuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovatkin kasvattaneet tulovirtaamia ja monin paikoin nostaneet vedenpintoja, etenkin pienemmissä järvissä.

Päijänteen vedenkorkeus on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy marraskuun loppuun asti varsin lähellä nykyistä tasoaan. Päijänteen säännöstelypatoa avattiin hieman lokakuussa ja kun myös muilta alueilta Kymijokeen tulevat vesimäärät ovat kasvaneet, on Kymijoen virtaama enää hiukan keskimääräistä pienempi. Vielä syys-lokakuun vaihteessa Kymijoen virtaama oli harvinaisen alhainen. Suuria muutoksia ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan marraskuussa hiukan nousevan.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat ajankohdan mediaanitason tuntumassa, Kyyvesi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Myös tämän alueen järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan marraskuussa joitakin senttejä, mahdollisesti jopa 10 cm.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvoivat lokakuussa lähelle ajankohdan tavanomaisia arvoja. Tällä viikolla virtaamat ovat pysyneet samoissa lukemissa, mutta lähipäivinä ne voivat kasvaa, mikäli ennustetut sateet tulevat vetenä. Sään viileneminen lauhemman viikonlopun jälkeen saa virtaamat laskuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi keskimääräistä alempana, vaikka ne ovat osin nousseet lokakuun sateiden vaikutuksesta. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet hieman lokakuun aikana. Tarjanteen vedenkorkeus nousi lokakuussa vain pari senttiä ja on edelleen yli 40 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan se nousee marraskuun puoliväliin mennessä noin 5 cm. Kukkia nousi lokakuussa noin 5 cm, mutta on edelleen lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Ennusteen mukaan marraskuun aikana nousua kertyy 5-10 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen juoksuksen rajoitusta jatketaan edelleen, todennäköisesti ainakin marraskuun ajan. Längelmäveden reitin järvistä Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Marraskuun loppuun mennessä niiden ennustetaan nousevan 5-15 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat tavanomaisissa marraskuun alun lukemissa. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syyskuun puolivälista lähtien ja ovat pääosin ajankohdan tyypillisellä tasolla. Isojärvi on ajankohdan keskitasolla ja pysynee marraskuun alkupuolen nykyisellään.

Virtaamat Pohjanmaan joissa pysyvät seuraavan viikon ajan nykytasollaan tai laskevat hieman. Oulun pohjoispuolella sateet tulevat lumena. Lumen vesiarvo alueella on 10-20mm.

Järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet lokakuun sateiden myötä. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla pinnat ovat keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka järvet ovat kahden kuivan kesän jälkeen yhä alhaalla. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta nousee syksyn mittaan. Patanan, Hautaperän ja Uljuan tekojärvien pinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolella tavanomaiselle tasolleen.

Iijoella vedenpinnat nousivat viime viikolla sateiden myötä. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven pinnat ovat noin 30-50 cm ajankohdan keskimääräisen yläpuolella ja Raasakan virtaama 250 m3/s, joka on lähes kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Sateiden väheneminen ja viilenevä sää ovat kuitenkin jo kääntäneet vedenpinnat laskuun joka jatkuu ainakin seuraavan viikon ajan. Kostonjärven juoksutus on 4 m3/s ja Irnijärven 12 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä.
Syyssateet ovat täydentäneet maa- ja pohjavesivarastoja, mutta pohjavedenpinnat ovat edelleen paikoin ajankohdan keskitasoja alempana. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat sateiden myötä kääntyneet nousuun. Sää pysyy ennusteen mukaan kylmänä ja valunnat sekä järvien tulovirtaamat pienenevät.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 20-40 cm syksyn keskitasojaan alempana aiemmin syksyllä tehtyjen voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti lokakuun jälkipuoliskolla ja ovat enää noin 25 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat kääntyvät hitaaseen laskuun marraskuun aikana. Pienten luonnontilaisten järvien pinnat ovat paikoin marraskuun alun keskitasoja korkeammalla.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat sateisen sään vuoksi nousseet 5-10 cm marraskuun alun keskitasojaan korkeammalle. Pinnat kääntyvät hitaaseen laskuun lähiviikkoina. Oulankajoen vedenkorkeus nousi viime viikolla noin 70 cm sateiden ja jäätymisen vuoksi.

Lapin eteläosissa viime viikon sateet kasvattivat jokien virtaamia ja käänsivät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Simojoella virtaamat kasvoivat sateiden seurauksena ajankohdan keskimääräistä suuremmiksi, muualla Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Seuraavan viikon ajan sään ennustetaan pysyvän pakkasella koko Lapissa ja jokien virtaamat ovat laskussa kaikissa Lapin joissa.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.