Vesitilanne 4.5.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet viimeisen kuukauden ajan, kun keskimääräistä pienemmiksi jääneet kevättulvahuiput olivat maaliskuun puolivälissä ja huhtikuun alussa. Huhtikuun sademäärä jäi vähäiseksi, eivätkä toukokuun alun sateetkaan käännä virtaamia kuin paikoin hienoiseen kasvuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen huhtkikuun aikana laskeneet osin jo selvästi keskimääräistä alemmaksi. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut huhtikuun alun kevään korkeimmalta tasolta lähes puoli metriä ja jatkaa laskua. Seuraavan kahden viikon aikana laskua kertyy 10-20 cm.

Tuusulanjärvi on yli 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja pysynee toukokuun puoliväliin asti nykyisellään tai nousee hieman. Hiidenveden vedenkorkeus jatkaa vielä nousua tavanomaisen kevään tahdissa, se on ennusteen mukaan kevään korkeimmalla tasollaan toukokuun loppupuolella. Lohjanjärvi on lähellä kevään korkeinta tasoaan ja pysynee lähes koko toukokuun ajan lähellä tämän hetken tasoa.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on kääntynyt hitaaseen laskuun kevään korkeimmalta tasolta ja laskee toukokuun loppuun mennessä parin sentin verran. Painio on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja pysyy ennusteen mukaan nykyisellän, mikäli toukokuun aikana ei tule runsaita sateita.

Sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa järvien vedenkorkeusennusteita Vuoksen vesistöalueella. Pienten jokien kevättulvahuiput ovat jo ohi, mutta luonnontilaisten järvien sekä Koitajoen ja Lieksanjoen vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. Sateet vaikuttavat myös suurten järvien vedenkorkeuksiin. Pielisen ja Kallaveden ennustetaankin nyt nousevan selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 15-30 cm seuraavan kahden viikon aikana eli noin 5-20 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle. Ennusteen mukaan tulvahuippu jäisi kuitenkin hieman viimevuotista pienemmäksi.

Pielisen vedenkorkeus on noussut lumien sulamisen myötä jo noin 60 cm huhtikuun alusta lähtien. Ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 50-90 cm toukokuun loppuun mennessä.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on hitaassa nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan kesäkuun lopulle. Kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 20-50 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Pienemmät latvajärvet saavuttavat kevään vedenkorkeushuippunsa huhti-toukokuun vaihteessa, mutta moni suuri järvi, kuten esimerkiksi Päijänne, Keitele ja Konnevesi, todennäköisesti jatkaa nousuaan toukokuun lopulle tai kesäkuulle saakka. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on kasvanut ja on nyt noin 120 m3/s, edelleen selvästi keskimääräistä pienempi. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden kuitenkin hieman sen alapuolelle. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään keskimääräistä pienempi, runsaat 200 m3/s. Konniveden vedenkorkeuden nosto pienentää virtaamaa parhaillaan erityisesti Vuolenkosken ja Iitin Pyhäjärven välisellä jokiosuudella.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on enäää runsaat 10 cm ja Pielavedessä noin 5 cm. Vedenkorkeuksien nousu on alkanut tänä vuonna keskimääräistä aiemmin ja toukokuussa eron ajankohdan keskitasoon ennustetaan taas kasvavan, vaikka pintojen nousu jatkuu.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat sitä vastoin hiukan keskimääräistä ylempänä, ja vuodenajalle tyyppillisesti nousussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet huhtikuun ajan laskussa, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään tai nousevat hieman sateiden vaikutuksesta. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät ennusteen mukaan tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet pienen kevättulvan kokoisista huipuistaan, ja lasku jatkuu seuraavalla viikolla. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja laskussa.

Iijoella tulvahuippua odotetaan loppuviikoksi. Viilenevä sää hidastaa vedenpintojen nousua, ja tulvasta ennutetaan keskimääräistä tai hieman pienempää. Oulun eteläpuolisilla alueilla, samoin kuin Kiiminkijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat jo laskussa, ja myös Kuivajoella vedenpinnat ovat kääntymässä laskuun.

Säännöstellyt järvet ovat nousemassa kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palaamassa tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta. Kuortaneenjärven kevättulva Lapuanjoella jäi harvinaisen pieneksi: vedenpinta oli 1,3 m alempana kuin viime kevään tulvakorkeuksilla.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat lähestyvät toukokuun alkupäiville sijoittuvia kevään tulvahuippuja. Lähipäivien viilenevä sää kuitenkin hidastaa vedenpintojen nousua Pudasjärvellä ja Jongunjärvellä, jolloin nykyisten ennueteiden valossa vesi ei nouse tulvarajalle asti. Tosin mikäli sää lämpenee, voi tulvatilannekin muuttua. Livojoella ja Siuruanjoella kevään huippu on jo ohitettu ja vedenpinnat ovat laskussa. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat ohittaneet kevään miniminsä ja kääntyneet nousuun.

Lumet ovat suurimmaksi osaksi sulaneet Oulujoen vesistössä ja valunnat ovat kääntyneet laskuun. Järvien tulovirtaamat ovat huipussaan. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien nousu tasaantuu pian, mutta säännöstellyt järvet nousevat vielä kesäkuulle asti. Tälle viikolle on luvassa runsaita, 30-40 mm sateita. Lämpötilat laskevat ennusteen mukaan loppuviikosta, ja ainakin osa sateista tulee lumena, joten sateet eivät merkittävästi nosta järvien ja jokien vedenkorkeuksia.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat nousevat kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo kesäkuun alussa, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat nousussa ja ne saavuttavat keskimääräiset kevättulvakorkeutensa noin kahden viikon kuluessa.

Sään väliaikainen kylmeneminen hidastaa Muojärven ja Kitkajärven vedenpintojen nousua Kuusamon seudulla. Ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Oulankajoen virtaama saavuttaa keskimääräistä kevättulvaa pienemmän huippunsa lähipäivinä, toinen samansuuruinen tulvahuippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

Ounasjoella muodostui useampi jääpato viikonlopun aikana. Jäätä on kasaantunut Kaukosen alapuolelle ja Sinetän kohdalle pysähtyi runsaasti jäitä. Jäitä on kasaantunut myös Luonuasaaren kohdalle. Nivankylän jääpato on hajonnut ja kulkeutunut Kemijokeen. Ounasjoen yläosilla vedennousu on pysähtymässä ja Könkään kohdalla vedenpinta on laskussa tällä hetkellä. Ounasjoella voi vielä syntyä uusia jääpatoja jäiden liikkuessa alavirtaan, jolloin vedenkorkeudet voivat nousta paikallisesti.

Tornionjoella on muodostunut jääpato Kolarin kohdalle. Tornionjoen jäät lähtivät liikkumaan Pellon tasalta lauantaina. Vedenkorkeudet ovat vielä nousussa Torniojoella, esimerkiksi Pellossa. Tornionjoki voi nousta vapun tienoilla pienen kevättulvan tasolle. Kaikissa Lapin joissa vesitulva jää alle keskimääräisen kevättulvan. Sään on ennustettu kylmenevän lähipäivinä, mikä kääntää virtaamat laskuun.

Simojoen vedenkorkeudet nousivat viikonloppuna keskimääräisen kevättulvan tasolle ja ne ovat nyt kääntyneet laskuun. Kemihaarassa, Ivalo- ja Tenojoella virtaamat nousivat pienen kevättulvan tasolla ja ovat nyt laskussa.

Lapin jokiin on odotettavissa toinen tulvahuippu myöhemmin toukokuussa sään uudelleen lämmitessä. Kemihaarassa, Tornion-, Ivalo- ja Tenojoella toinen tulva on tämänkertaisen tulvahuipun suuruinen tai suurempi, Ounas- ja Simojoella yhtä suuri tai pienempi.

Inarinjärven vedenpinta on kääntynyt nousuun ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven pinnat ovat kääntyneet nousuun. Myös muualla Lapissa järvien pinnat ovat kääntyneet nousuun sulamisen seurauksena.