Vesitilanne 30.9.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet syyskuun sateiden myötä tavanomaisiin syksyisiin lukemiin. Loppuviikolla sademäärät jäävät ennusteiden mukaan vähäisemmäksi, mutta lokakuun vaihteeseen ennustetut sateet saavat virtaamat monin paikoin kasvuuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitasoa alempana ja ennustettujen sateiden vaikutuksesta lähtee nousuun lokakuun alussa. Hiidenveden vedenkorkeus on laskenut toukokuusta lähtien ja on noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan lokakuun aikana. Lohjanjärvi on lähellä syyskuun lopun tavanomaista tasoa ja pysyy seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään tai nousee vähän. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt elo-syyskuussa samalla tasolla, noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Ennustettujen sateiden myötä se nousee tulevan kahden viikon aikana 5-15 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana. Painion vedenkorkeus on noussut syyskuun aikana yli 10 cm ja se on ajankohdan tyypillistä ylempänä. Seuraavan parin viikon ajan Säkylän Pyhäjärvi ja Painio pysyvät lähellä nykyistä tasoa tai nousevan hieman.

Vuoksen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Esimerkiksi Kaavin Saarijärvi on ajankohtaan nähden alimmillaan vuodesta 1961 alkaneella havaintojaksolla. Sonkajärven vedenkorkeus on ollut syyskuun lopussa tätä alempana vain vuonna 2006. Ennusteen mukaan sää on muuttumassa ensi viikolla sateisemmaksi, mikä toisi hieman helpotusta kuivuustilanteeseen. Useiden luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pysyvät kuitenkin keskimääräistä alempana ainakin lokakuun loppuun asti.

Saimaan vedenkorkeus on 35 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä 5-15 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka. Mikäli talvesta ei tule leuto ja sateinen, niin vedenkorkeus pysyy koko talven tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuussa, mutta vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän tavallista alempana marraskuun loppuun asti.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm tavallista alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän lokakuussa hiljalleen nousuun. Ilman suuria sateita vedenkorkeus pysyy kuitenkin marraskuun loppuun asti ajankohdan keskitason alapuolella.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvan Simpelejärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan mediaanitason alapuolella, vaikka Juankosken juoksutus on pidetty pienenä. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun loka-marraskuun aikana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi menneen kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta. Tässä kuussa tulleiden sateiden ja haihdunnan pienentymisen myötä vedenpintojen lasku on hidastunut ja monissa järvissä pysähtynyt.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta laskee vielä hiukan ja on lokakuun lopussa todennäköisimmin 5-10 cm nykyistä tasoa alempana. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat varsinkin ajankohtaan nähden harvinaisen pieniä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 40 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen lasku on vähitellen pysähtymässä ja ennusteen mukaan vedenkorkeuksien muutokset ovat syys-lokakuussa hyvin vähäisiä.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella, ja pysynevät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman syyskuun sateiden vaikutuksesta. Loimijoen virtaama on ajankohdan tavanomaisella tasolla. Seuraavan viikon ajan se pysyy nykyisellään tai kasvaa, jos ensi viikon sateet osuvat alueelle. Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan tavanomaista alempana ja jatkaneet vielä osin laskua. Useimpien järvien ennustetaan kuitenkin kääntyvän nousuun lokakuun aikana, jos sateita saadaan sääennusteiden mukaisesti.

Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on lähes 20 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja ennusteen mukaan nousee hieman seuraavan kahden viikon kuluessa. Suuret luonnontilaiset järvet ovat pysyneet jo viime vuoden kuivasta kesästä lähtien selvästi tavanomaisia lukemia alempana. Tarjanteen ja Kukkian vedenkorkeudet ovat laskeneet edelleen, Tarjanne on lähes 40 cm ja Kukkia yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta on jatkettu jo viime vuoden elokuusta asti, pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Rajoitus jatkuu toistaiseksi, kun Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 15-25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Myös Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet syyskuussa sateiden vaikutuksesta. Järvien vedenkorkeudet ovat osin nousseet viimeisen kahden viikon aikana, Isojärven vedenkorkeus jatkaa vielä nousua lokakuussa kohti tavanomaista tasoa.

Sateet ovat nostaneet Etelä-Pohjanmaan jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka pinta on yhä alemmalla tasolla kuin yhtenäkään aikaisemmista kesistä havaintojakson alusta 1976 lähtien. Ensi viikon alkuun ennustetut sateet nostavat jokien pintoja.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 70 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Myös Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan seuraavan viikon ajan. Pienempien järvien pinnoissa ei tapahdu suurta muutosta seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa. Sään jatkuessa vähäsateisena vedenpinnat ja virtaamat eivät merkittävästi muutu tulevien päivien aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 7-10 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät ja kesä näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Maaperä on kuivaa vesistön eteläosissa ja myös pohjavedenpinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitasoja alempana. Loppuviikon sää on ennusteessa vähäsateinen, mutta lokakuun alun sateet kasvattavat hieman valuntoja.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on laskussa ja keskitasoaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi. Vuokkijärven pinta on samasta syystä noussut, mutta se on vielä lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat laskeneet tavanomaista enemmän vähäsateisen syyskuun vuoksi. Nyt pinnat ovat 20-30 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi, ja kääntyvät hitaaseen nousuun lokakuun aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta on laskenut syyskuussa lähes 10 cm lähelle ajankohdan keskitasoa ja pysyy lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan. Muojärven pinta on keskitasonsa tuntumassa ja nousee loppusyksyn aikana noin 5 cm.

Viime päivien sateet ovat kääntäneet Keski- ja Pohjois-Lapissa jokien virtaamat pieneen kasvuun joka jatkuu hitaana vielä muutamana päivän. Jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja ja virtaamien kasvu jää vähäiseksi. Loppu viikosta kylmenevä ja puotaantuva sää kääntää virtaamat taas laskuun.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 15 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.