Vesitilanne 3.7.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pieniä, Lounais-Suomessa paikoin todella pieniä. Esimerkiksi Yläneenjoen vedenkorkeus havaintoaseman kohdalla on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin kesäkuun lopulla vuodesta 1971 alkavalla havaintojaksollaan. Maaperä on erittäin kuivaa, eivätkä suuremmatkaan sateet riittäisi kääntämään virtaamia kasvuun kovin nopeasti. Sääennusteiden mukaan sademäärät jäävät seuraavankin viikon aikana vähäisiksi ja virtaamat pysyvät pieninä. Etelärannikon jokien virtaamat saattavat paikoin kasvaa ensi viikolla, mikäli suurimmat ennustetut sateet toteutuvat.

Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ja ovat osin ajankohdan tavanomaista alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskussa, mutta lähellä ajankohdan keskimääräistä. Se jatkaa laskuaan seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 5-10 cm verran. Tuusulanjärvi on lähes 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja vain hieman säännöstelyn alarajan yläpuolella. Juoksutus järvestä on minimissään ja vedenkorkeus pysynee nykyisellään tai mikäli heinäkuun alusssa sataa, nousee hieman. Hiidenvesi on noin 15 cm ja Lohjanjärvi 5 cm ajankohdalle tyypilllistä alempana. Ne jatkavat laskuaan todennäköisesti syksyyn asti, seuraavan kahden viikon aikana laskua kertynee 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa. Se laskee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan noin 5 cm. Myös Painio on lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa, ennusteen mukaan se pysyy nykyisellään tai laskee hieman seuraavan kahden viikon aikana.

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla. Viime päivinä vesistön eteläosassa on tullut paikoin suuriakin sateita, jotka ovat nostaneet pienten jokien vedenkorkeuksia nopeasti sekä aiheuttaneet hulevesitulvia Lappeenrannassa. Suuremmissa järvissä vesitilanne säilyy tavanomaisena.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuden nousu on kääntynyt hitaaseen laskuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee elokuussa hieman tavallista alemmas, mikäli loppukesästä ei tule runsaita sateita. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee 5-15 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan, noin 10-40 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja heinäkuulle tyypillisessä laskussa. Ennusteen mukaan laskua kertyy 5-25 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella suurimpienkin järvien pintojen nousu on pysähtynyt ja vedenkorkeudet ovat kääntymässä tai jo kääntyneet laskuun. Vesistöalueen latvoilla sijaitsevista pienemmistä järvistä moni on ollut laskussa jo monta viikkoa, mutta suuremmat järvet jatkoivat nousuaan pitempään.

Päijänteen vedenpinta on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänne kääntyy viikon kuluessa hitaaseen laskuun, ja alenee heinäkuun loppuun mennessä 5-15 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut on suljettu kokonaan ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta, mikä hieman hidastaa Päijänteen vedenkorkeuden laskua. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä, ja Kymijoen virtaama pienentynee vähitellen kesän edetessä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja kääntynyt juuri laskuun. Keiteleen pinta pysynee keskimääräistä alempana koko kesän. Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja laskussa.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat ajankohtaan nähden keskimääräisillä tasoilla ja niinikään laskusuunnassa. Puulan pinnan aleneminen on Kissakosken varsin pienen juoksutuksen ansiosta toistaiseksi hyvin hidasta.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat selvästi ajankohdalle tavanomaisia lukemia pienempiä pitkään jatkuneen vähäsateisen jakson vuoksi. Esimerkiksi Mustajoen havaintoasemalla vedenkorkeus on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin heinäkuun alussa vuodesta 1972 alkavalla havaintojaksollaan. Virtaama on hienoisessa kasvussa tiistain ja keskiviikon sateiden vaikutuksesta. Pääosa rankoistakin vesisateista kuitenkin imeytyy kuivaan maaperään.

Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia. Vanajaveden pinta on laskenut kesäkuun puolivälin jälkeen ja on selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 20-30 cm tavanomaisia heinäkuun alun tasoja alempana. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu viime elokuusta lähtien ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon aikana järvet jatkavat ennusteiden mukaan laskuaan noin 5 cm verran.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla tai hieman alempana. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Etelä-Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat tavanomaista pienempia. Alueen eteläosassa selvästi pienempiä kuin tyypillisesti alkukesästä. Esimerkiksi Lapväärtinjoen virtaama on ollut näin pieni viimeksi vuonna 2006. Myös Keski-Pohjanmaan joissa virtaamat ovat laskeneet tavallista pienemmiksi. Koko Pohjanmaan alueella Iijokea lukuunottamatta virtaamat laskevat lähipäivinä.

Vähäsateinen ja lämmin jakso on saanut järvien pinnat laskuun. Lappajärven pintakin on palannut tavoitevyöhykkeelleen. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on 20cm tavanomaista alempana ja laskussa.

Iijoella vedenpinnat ovat hieman keskimääräistä korkeammalla viime viikon sateiden jäljiltä, mutta ne ovat nyt laskussa ja jatkavat ennusteen mukaan laskuaan seuraavan viikon. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 20-25 m3/s.

Vesitilanne on ajankohdalle tavanomainen Oulujoen vesistössä. Säännöstellyt järvet ovat keskimääräisillä kesätasoilleen ja luonnontilaisten järvien pinnat laskevat hitaasti. Loppuviikon sateet voivat hieman hidastaa luonnontilaisten järvien laskua ja kasvattaa jokien virtaamia, mutta suuria vesistövaikutuksia sateilla ei ole.

Oulujärven vedenkorkeus pysyy lähellä nykylukemia tai nousee hieman kesän aikana, juoksutuksista riippuen. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti heinäkuun alun keskitasojensa tuntumassa. Sotkamon reitin Ontojärven pinta on noin 30 cm keskitasoa alempana. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat kesäkuun lopulle tyypillisissä lukemissa. Lentuan vedenpinta laskee kesän aikana noin 10 cm ja Lammasjärven 30 cm sademääristä riippuen.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat laskevat hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan. Kitkajärven pinta on nyt 5 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla ja pysyy tavanomaisia kesätasoja korkeammalla ainakin syksyyn asti.

Lapin jokien virtaamat ovat suuressa osassa Lappia hiukan ajankohdalle tavanomaisia virtaamia suurempia. Viime viikon sateet olivat vähäisiä ja virtaamat ovat pienentyneet edellisviikon alusta. Loppuviikolle ennustetut sateet eivät nostane jokien vedenkorkeuksia merkittävästi Pohjois-Suomessa.

Inarinjärven vedenpinnan nousu on nyt pysähtynyt ja on noin 25 cm heinäkuun tavanomaista tasoa ylempänä. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden selvästi tavanomaista suurempaa, 350-450 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muuten Lapin järvien pinnat ovat nyt laskussa ja lähellä ajankohdalle normaalia tasoaan.